Mikä tekee luovuudesta radikaalia, ja mitä eroa on radikaalilla ja asteittaisella luovuudella?
“Mä haluisin olla sellaisessa asemassa tulevaisuudessa, että pystyisin tekemään isoja skaalautuvia juttuja, keksiä jonkun teknologian tai kehittää jotain teknologiaa, jonka pystyy ottamaan laajasti käyttöön.”
Nämä ovat Lumi Ketolan ajatuksia. Lumi on opiskelija Aallossa. Hän ei ehkä huomannutkaan, että kuvaillessaan sitä, miten näkee itsensä tulevaisuudessa, hän luonnehti luovuuttaan — ”keksiä jonkun teknologian tai kehittää jotain teknologiaa, jonka pystyy ottamaan laajasti käyttöön.”
Tosiaan, luovuuden tutkijat yleensä määrittelevät luovuuden ihmisen kyvyksi, joka mahdollistaa uusien ja hyödyllisten tuotteiden kehittämisen, tietylle yleisölle tiettynä ajankohtana ja tietyssä yhteiskunnassa. (Stenberg and Lubart, 1999, Amabile, 2018). Tämän lisäksi, joidenkin tutkijoiden mukaan, luovuuden tuloksella tulee olla yllättävää (Simonton, 2012), aitoa (Corazza, 2016) tai esteettistä arvoa (Kharkhurin, 2014). Kukin näistä ominaisuuksista auttaakin mittaamaan suorituksiin liittyvää luovuuden tasoa eri osaamisalueilla ja kulttuureissa. Kuitenkin, luovuuden tutkijoiden kannalta, juuri uutuuden (omaperäisyyden) ja hyödyllisyyden (soveltuvuuden) yhdistelmä on välttämätön, jotta ideaa, tuotetta tai palvelua voidaan pitää luovana (Runco & Jaeger, 2012).
Asteittaisuus tarkoittaa etenemistä pienin lisäyksin, vaihein tai muutoksin, askel askeleelta. Radikaalius taas voidaan puolestaan ymmärtää perinpohjaisia muutoksia vaativana.
Mitä radikaali luovuus sitten on? Eräs Aalto-yliopiston henkilökunnasta määritteli radikaaliuden näin:
“Radikaali tarkoittaa, että olet todella muuttamassa toimintatapasi paradigmaa.“
Paradigman muutokseen liittyy ajatus uraauurtavuudesta, disruptiosta eli häiriöstä ja suurista muutoksista.
Teknillisen fysiikan laitoksen yliopistonlehtori Janne Halmen mukaan, radikaali luovuus on sellaista luovuutta, jota ”ihmiset eivät aluksi ymmärrä. Jos ensimmäinen reaktio on ymmärrys, se ei mielestäni ole radikaalia luovuutta, se ei ole niin radikaalisti uutta.
Ehkä ajattelutapa on niin kovin epätavallinen, että se yllättää ihmiset. Ja tämä yllätys voi olla positiivinen. Tarkoitan, minusta sen pitäisi olla positiivinen, vaikka sanana radikaali usein liitetäänkin johonkin aggressiiviseen, negatiiviseen, kriittiseen tai vastaavaan.”
Siispä yksi tapa ajatella radikaalia luovuutta on ymmärtää se uutuuden korkeimpana asteena. Kaufmann (2003) ehdottaa, että jotta ideaa, teosta tai esinettä voitaisiin pitää luovana, sen uutuutta on täydennettävä aiemmin hyväksyttyjen ideoiden hylkäämisellä. Hausman (1987) jatkaa filosofista ajatusta esittämällä, että luovuus konseptina herättää tunteen radikaalista uutuudesta, joka eroaa uutuuden asteittaisista muodoista kuten esimerkiksi vain pienistä muutoksista tai variaatioista status quohon. Diedrick et al. (2015) toteavat, että mitä uudempi idea on, sitä luovempi se on. Jos idea ei ole uusi, sen hyödyllisyydellä ei ole paljoakaan väliä. Uuden idean luovuus puolestaan määrittyy sen hyödyllisyyden myötä.
Radikaali luovuus johtaa toimintaan, jota voi hyödyntää aiempien käytäntöjen murtamiseen sekä läpimurron mahdollistamiseen (Gilson & Madjar, 2011). Tämän vuoksi radikaali luovuus tarkoittaa meille täällä Aalto-yliopistossa sellaista rohkeaa tapaa uudistua, joka muuttaa ihmisten, organisaatioiden, toimialojen tai yritysten toimintatapoja perustavanlaatuisesti. Kun suurempi joukko ihmisiä pitää jotain radikaalina, voimme todistaa yhteiskunnallisia, teknologisia ja taloudellisia muutoksia. Kaiken kaikkiaan, radikaali luovuus muuttaa yhteiskunnan toimintatapoja.
Joseph Beuys
Beuys oli johtava hahmo Fluxus-liikkeessä, joka painotti taiteellista prosessia valmiiden lopputulosten sijaan ja pyrki yhdistämään taiteen ja elämän. Yksi hänen työnsä keskeisistä puolista oli epätavallisten materiaalien hyödyntäminen, kuten rasvan, jolla hän uskoi olevan muuntavia voimia.
Tällä kurssilla uskomme, että jokainen on luova.
Sen lisäksi uskomme että jokainen meistä voi olla radikaalisti luova, mikäli pohdimme tarkemmin, mitä teemme ja miksi.
Radikaalisti luova ajatus olisi esimerkiksi: “mitä me pidämme taiteena?”. Joseph Beuys oli saksalainen taiteilija, joka tuli 1960-luvun tienoilla kansainvälisesti kuuluisaksi erottuvista töistään (Kharkhurin, 2014). Eräs hänen tunnetuimmista teoksistaan on “Fettecke” (Rasvanurkka), vuodelta 1982. Se koostui kolmioksi muotoillusta rasvamassasta, joka oli sijoitettu huoneen nurkkaan. Rasvan toistuva käyttö Beyusin taiteessa oli symbolista ja liittyi muuntumisen ja uudistumisen teemoihin. Hänen sanotaankin sanoneen:
“Jokainen on taiteilija”.
Lumen unelma on kehittää teknologiaa laajemmalle yleisölle. Millaisen vaikutuksen sinä itse haluat saada aikaan yhteiskunnassa? Kirjoita se ylös. Voit koko kurssin ajan palata kirjoittamaasi, muokata sitä ja toimia sen mukaan. Tämän kurssin tavoite on auttaa sinua saamaan itseluottamusta radikaalin luovuutesi tutkimisessa. Löydä suuret ideasi. Kokeile niiden parissa haluamassasi harjoitteluseurassa. Tee unelmastasi totta. Löydä yleisö, joka reagoi toivomallasi tavalla radikaalisti luovaan työhösi.
Tällä kurssilla uskomme, että jokainen on luova. Sen lisäksi uskomme että jokainen meistä voi olla radikaalisti luova, mikäli pohdimme tarkemmin, mitä teemme ja miksi. Siksipä tutkimme lähemmin minkälaisia ainesosia ”radikaalin luovuuden sateenvarjon” alle mahtuu. Tutustumme sekä tutkijoiden selvityksiin että Aalto-yliopiston omiin tapauksiin radikaalista luovuudesta. Pohdimme suhdettamme niihin. Ryhdymme toimiin. Sitten palaamme oppimisen ääreen. Tällaisten työvaiheiden kehän kautta kehitämme radikaalisti luovaa tekijyyttämme kurssin aikana.
Miltä kuulostaa?
Radikaalin luovuuden tasot
Jos siis olet innostunut tutkimaan radikaalisti luovia mahdollisuuksiasi, tarkastellaanpa itse käsitettä vielä syvemmin.
Aivan ensimmäiseksi, mitä tutkijat ovat saaneet selville radikaalista luovuudesta? Gilson & Madjar (2011) korostavat luovan toiminnan asteittaisten ja radikaalien muotojen erottelun tärkeyttä. He määrittelevät radikaalin luovuuden “ideoiksi, jotka eroavat olennaisesti olemassa olevista käytännöistä ja vaihtoehdoista” sekä “uusiksi ja kokonaisuutta rikkoviksi viitekehyksiksi ja prosesseiksi” (s. 2). Asteittainen luovuus puolestaan johtaa olemassa olevien käytäntöjen ja tuotteiden muokkaamiseen.
Gilsonin & Madjarin (2011) mukaan yksilöt, jotka ovat sisäisesti motivoituneita ja keskittyvät ongelmien löytämiseen, toimivat todennäköisemmin radikaalisti luovasti. Sitä vastoin ulkoisesti motivoituneet yksilöt todennäköisemmin keskittyvät ratkaisemaan heille esitettyjä ongelmia ja heidän luova toimintansa on todennäköisemmin asteittaista. Tämän lisäksi, abstrakteista teorioista syntyvät ideat liittyvät voimakkaammin radikaaliin luovuuteen, kun taas kouriintuntuvan käytännön inspiroimat ideat liittyvät vahvemmin asteittaiseen luovuuteen. Ei ole vielä selvää, millä tavoin yksilölliset ominaisuudet, ryhmädynamiikka ja organisaatiokulttuuri vaikuttavat kumpaankin näistä kahdesta luovuuden muodosta.
Tutkimuksen tekeminen on luovaa työtä, joka koostuu tutkittujen ilmiöiden alun perin huomiotta jääneiden vivahteiden löytämisestä. Tämä pätee myös radikaalin luovuuden tutkimukseen. Esittelemme kuitenkin kurssin aikana, mitä juuri tällä hetkellä tiedetään luovien ihmisten yksilöllisistä piirteistä ja kuinka ryhmädynamiikka ja organisaatiokulttuuri vaikuttavat asteittaisesti ja radikaalisti luovaan toimintaan.
Mietitäänpä taas Lumin unelmaa: “keksiä jotain teknologiaa tai kehittää teknologiaa, joka voidaan ottaa laajempaan käyttöön.” Lause vangitsee osuvasti tarpeen hyödyllisyydestä Lumin mainitessa hypoteettisen teknologisen tuotteensa “laajemman käytön”. Hän haluaa saavuttaa jotain vaikuttavaa. Tuleeko vaikutus sitten olemaan asteittainen vai radikaali? Se riippuu suurilta osin kahdesta asiasta. Ensinnäkin, kuka työn tulee arvioimaan? Toisekseen, missä vaiheessa tämä arviointi tapahtuu?
Tapahtuuko se silloin kun ensikäyttäjät ovat vuorovaikutuksessa tuotteen kanssa? Silloin kun luova työ jaetaan muiden alan asiantuntijoiden kanssa? Silloin kun ideaa vielä kehitetään? Jo silloin kun tekijä tiimeineen päättää toteuttaako radikaalisti luovan ideansa?
Eräänä esimerkkinä, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa jaettiin Dean’s Impact Award opiskelijoille ensimmäistä kertaa vuoden 2023 lopussa. Mitkä olivat palkinnon myöntämisperusteet? Eivät sittenkään erinomaiset arvosanat, vaan konkreettiset teot. Tarkemmin sanottuna erinomaiset teot palkitaan, kuten esimerkiksi kestävän tulevaisuuden edistäminen Aallossa tai jonkin läpileikkaavan teemamme edistäminen — kestävän kehityksen ratkaisut, radikaali luovuus ja/tai yrittäjähenkinen ajattelutapa. Kuka tahansa aaltolainen voi ehdottaa, ketä voidaan harkita palkinnon saajaksi.
Voimme siis arvioida luovan työn radikaaliutta tai asteittaisuutta neljällä tasolla: jonkin tietyn yhteiskunnallisen yksikön vaikutustasolla, kentällä vaikuttamisen tasolla, työryhmän havainnoinnin tasolla sekä yksittäisen tekijän eli yksilön havainnoinnin tasolla.
Z
Finnish Center of Artificial Intelligence (FCAI)
Since 2017, FCAI has organized an u003ca href=u0022https://fcai.fi/ai-day-2018u0022u003eAI Dayu003c/au003e where researchers, students, companies and public institutions gather to share information and possibly collaborate on the leading trends in data efficiency, privacy, security, fairness and societal impact of AI. AI researchers, industry experts and decision-makers are the gatekeepers of disruptive AI products.
Case Study
What counts as creative work can be evaluated by separate individuals, acting as experts in the field, or by designated institutions.
First, let’s think about what you yourself consider to be incremental or radical creativity in your domain of specialisation. Having in view your area of expertise (i.e., Business, Chemistry, Engineering, Physics, Psychology, etc.), what is an idea/theory/product that you acknowledge as an incremental creative achievement? What is an idea/theory/product that you think is a major departure from the existing body of knowledge, norms, conditions, etc?rnrnNow, let’s take the case of the Finnish Center of Artificial Intelligence (u003ca href=u0022https://fcai.fi/missionu0022u003eFCAIu003c/au003e), as an example of an institution that creates new types of AI that people can use in complex work contexts in the Finnish industries. FCAI also acts as a gatekeeper of new AI applications through the facilitation of events where experts gather to discuss new AI applications in the economy.
This case study is an illustration of first, the need for individual evaluations and then the need for an agreement between experts and institutions on what appears to be a radically or incrementally creative product.rnrnu003ca href=u0022https://repozytorium.uwb.edu.pl/jspui/bitstream/11320/1102/6/V.P._Glaveanu%2C_The_Psychology_of_Creativity_A_Critical_Reading.pdfu0022u003eu003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003eGlăveanu, 2014u003c/spanu003eu003c/au003eu003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003e argues that creativity comes from the individual being in a context and that creativity at the individual level is not only about cognitive abilities but also about the whole person interacting with other people and objects. The creative person is sensitive to cues from the external environment or inner life that require disruptive actions. Deliberation then follows – to engage or not in action inspired by a new thought that rejects fundamental assumptions in an existing area of knowledge or practice.u003c/spanu003ernrnu003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003eJanne Halme thinks that his creativity is about thinking carefully about research questions. u003c/spanu003ernu003cblockquoteu003eu003ciu003eu003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003e“So, one of my tools is to be very very mindful about the questions that we ask. It’s very easy to just do research without stopping and asking, what is the actual new information that we are trying to update? You could find yourself making something because nobody has done that before, but that is not very good reason to do anything. So, I’m very self-critical these days on what projects I am participating. Doing something because others are doing and there’s funding available, it’s not good enough for me. So, creativity to me is a sensitivity to ask if the underlying assumption and hypothesis of the research hold.”u003c/spanu003eu003c/iu003eu003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003e u003c/spanu003eu003c/blockquoteu003ernu003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003eWhen asked about what radical creativity means to him, Janne replied, u003c/spanu003eu003ciu003eu003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003e“I sometimes define myself as a person who gets joy by throwing himself in front of the truck.” u003c/spanu003eu003c/iu003eu003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003eFrom a shy person who was concerned about his social skills, Janne became a confident person for whom dancing holds a central place in his life, even if it’s just a hobby. “u003c/spanu003eu003ciu003eu003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003eI learned to place myself on the stage, within a big group. I just completely surrendered to self-expression through dance within a group.u003c/spanu003eu003c/iu003eu003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003e” Janne concluded. u003c/spanu003ernrnu003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003eIn short, each one of us can have distinctive perceptions of what is radical, depending on our expertise, experience, cultural background, personal beliefs and values.u003c/spanu003e
In 2022, u003ca href=u0022https://designfactory.aalto.fi/creatnet/u0022u003ea group of researchersu003c/au003e at Aalto University interviewed 50+ staff members from all six Arts, Business and Technology schools, focusing on how the researchers and teachers employ Radical Creativity (Björklund et al., 2022). We present here some quotes from the report:rnu003cblockquoteu003eu003cemu003eCommon features attached to radical creativity were addressing relevant problems, embracing novelty, and operating in uncertainty. Radical creativity was seen to enable individuals and teams to make creative leaps, often through drawing from multidisciplinarity and collaboration. u003c/emu003ernrnu003cemu003eMany also saw a threshold or degree of novelty or impact required to reach radical creativity – shifting dominant paradigms, having systemic impact, or making leaps in progress.u003c/emu003ernrnu003cemu003e(…) radical creativity was often considered to be something aspirational when connected to one’s work. u003c/emu003ernrnu003cemu003e(…) some interviewees were comfortable with the fuzziness and ambiguity of the concept (Radical Creativity), while others wished for a concrete definition that could help them operationalize it in practice.u003c/emu003eu003c/blockquoteu003e
What is the contribution you seek to make in society? Welcome to the Radical Creativity course. So far, we explored the question u003ciu003e‘What is Creativity and Radical Creativity?’u003c/iu003e. Radical creativity can be assessed at four levels – impact on a unit of society, impact in the field, team culture and the perception of the creative individual.rnrnOne aspect that is exciting about radical creativity is that our understanding of it, at any of the above-mentioned levels, can evolve. Depending on the context, each one of us can develop new insights that will empower ourselves for personal growth and the greater good.
Keywords
u003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003ecreativity, incremental, radical, novelty, usefulness, radical creativity culture, creative individual, team performance, societal impact, uncertainty, risk-taking. u003c/spanu003e
u003ch2u003eu003cbu003eReferencesu003c/bu003eu003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003e:u003c/spanu003eu003c/h2u003ernu003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003eAmabile, T. M. (2018). u003c/spanu003eu003ciu003eu003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003eCreativity in context: Update to the social psychology of creativityu003c/spanu003eu003c/iu003eu003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003e. Routledge.u003c/spanu003ernrnu003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003eBjörklund, T. ; Eriksson, V. ; Feng, X. ; Klenner, Niko ; Kuukka, A. ; van der Marel, F. (2022). Toward Radical Creativity report Available at: u003c/spanu003eu003ca href=u0022https://designfactory.aalto.fi/creatnet/u0022u003eu003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003ehttps://designfactory.aalto.fi/creatnet/u003c/spanu003eu003c/au003eu003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003e u003c/spanu003ernrnu003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003eCsikszentmihalyi, M. (2015). u003c/spanu003eu003ciu003eu003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003eThe systems model of creativity: The collected works of Mihaly Csikszentmihalyi.u003c/spanu003eu003c/iu003eu003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003e Springer.u003c/spanu003ernrnu003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003eDiedrich, J., Benedek, M., Jauk, E., u0026amp; Neubauer, A. C. (2015). Are creative ideas novel and useful?. u003c/spanu003eu003ciu003eu003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003ePsychology of aesthetics, creativity, and the artsu003c/spanu003eu003c/iu003eu003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003e, u003c/spanu003eu003ciu003eu003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003e9u003c/spanu003eu003c/iu003eu003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003e(1), 35.u003c/spanu003ernrnu003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003eGilson, L.L., u0026amp; Madjar, N. (2011). Radical and incremental creativity: Antecedents and processes. Psychology of Aesthetics, Creativity, and the Arts, 5(1), 21.u003c/spanu003eu003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003ernu003c/spanu003ernrnu003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003eGiovanni Emanuele Corazza (2016) Potential Originality and Effectiveness: The Dynamic Definition of Creativity, Creativity Research Journal, 28:3, 258-267.u003c/spanu003ernrnu003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003eGlăveanu, V.P. (2014). The psychology of creativity: A critical reading. Creativity. Theories-Research-Applications, 1(1), 10-32.u003c/spanu003ernrnu003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003eHausman, C. R. (1987). Philosophical perspectives on the study of creativity. u003c/spanu003eu003ciu003eu003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003eFrontiers of creativity research: Beyond the basicsu003c/spanu003eu003c/iu003eu003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003e, 380-389.u003c/spanu003ernrnu003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003eKharkhurin, A.V. (2014). Creativity. 4in1: Four-criterion construct of creativity. Creativity research journal, 26(3), 338-352. u003c/spanu003ernrnu003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003eMark A. Runco u0026amp; Garrett J. Jaeger (2012) The Standard Definition of Creativity, Creativity Research Journal, 24:1, 92-96, DOI: u003c/spanu003eu003ca href=u0022https://doi.org/10.1080/10400419.2012.650092u0022u003eu003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003e10.1080/10400419.2012.650092u003c/spanu003eu003c/au003ernrnu003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003eSimonton, D.K., (2012). Taking the US Patent Office criteria seriously: A quantitative three-criterion creativity definition and its implications. Creativity research journal, 24(2-3), 97-106.u003c/spanu003ernrnu003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003eSternberg, R., u0026amp; Lubart, T. (1998). The Concept of Creativity: Prospects and Paradigms. In R. Sternberg (Ed.), u003c/spanu003eu003ciu003eu003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003eHandbook of Creativityu003c/spanu003eu003c/iu003eu003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003e (pp. 3-15). Cambridge: Cambridge University Press. doi:10.1017/CBO9780511807916.003u003c/spanu003ernrnu003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003eTorrance, E. P. (1988). The nature of creativity as manifest in its testing. In R. Sternberg (Ed.), The nature of creativity: Contemporary psychological perspectives (pp. 43-75). Cambridge: Cambridge University Press.u003c/spanu003eu003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003ernu003c/spanu003ernrnu003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003eLumi Ketola Video: What does sustainability mean for Aalto community: u003c/spanu003eu003ca href=u0022https://www.aalto.fi/en/aalto-university/code-of-conduct-values-into-practice#u0026amp;gid=1u0026amp;pid=2u0022u003eu003cspan style=u0022font-weight: 400;u0022u003eCode of Conduct – Values into practice | Aalto Universityu003c/spanu003eu003c/au003e
