1.4 Tarinoita radikaalista luovuudesta

Mitä voimme oppia tosielämän luovaa työtä esittelevistä tarinoista?

---

Tässä luvussa esittelemme Aalto-yliopiston tutkimushankkeita, jotka havainnollistavat joitakin edellä käsittellyistä menetelmistä ja ajattelutavoista. Käymme läpi työkaluja, joiden avulla voidaan saavuttaa radikaalisti luovia tuloksia. Uudet ideat ja luovuus ovat yliopistojen ytimessä, ja tutkimus on pohjimmiltaan luovaa työtä. Kun otetaan huomioon luovuuden merkitys modernille yhteiskunnalle, kannattaa myös yliopistojen käytännöistä ottaa oppia.

Osa tämän alaluvun hankkeista on vielä kesken, toiset taas ovat jo tuottaneet tuloksia, joiden luovuuden taso ja tyyppi vaihtelevat. Kaikissa projekteissa kuitenkin tähdätään korkealle, ja tavoitteiden saavuttamiseksi niissä yhdistetään henkilökohtaisia ja organisatorisia elementtejä, jotka mahdollistavat radikaalin luovuuden.

Luovat yksilöt ovat usein pikemminkin sisäisesti kuin ulkoisesti motivoituneita, mikä tarkoittaa, että heitä motivoi itse työ, ei siitä mahdollisesti saatava palkkio (Gilson & Madjar, 2011). He myös todennäköisesti osoittavat sinnikkyyttä työssään ja jatkavat luovaa työtä haasteista tai esteistä huolimatta (Eloranta, V. ym. 2024).

Yksi radikaalin luovuuden mahdollistava organisaatiotekijä on monitieteisyys (Eloranta, V. ym. 2024)). Monien yliopistojen tapaan Aallossa tehdään kovasti töitä monitieteisyyden tukemiseksi: käynnistetään projekteja, kehitetään kokouskäytäntöjä tai rakennetaan tiloja, jotka rohkaisevat eri alojen ihmisiä kohtaamaan ja olemaan vuorovaikutuksessa keskenään. Merkittävät luovat tulokset syntyvät lähes aina tiimeissä, jotka ylittävät tieteenalojen rajat tai tuovat yhteen hyvin erilaisten organisaatioiden osaamista (em.).

 

Opiskelijat rakensivat Suomen ensimmäisen satelliitin

---

Vuonna 2010 Jaan Praksin opettamalla avaruusteknologian kurssilla ryhmä opiskelijoita halusi kehittää Suomen ensimmäisen satelliitin. Praks päätti auttaa heitä. ”Radikaalia luovuutta oli se, miten täysillä lähdimme toteuttamaan projektia, jonka lopputulemasta ei ollut minkäänlaisia takeita”, sanoo nykyinen apulaisprofessori Praks..

Kukaan ulkopuolinen ei näyttänyt uskovan, että oppilaiden hanke onnistuisi. ”Meille ja innostuksellemme hymyiltiin kohteliaasti Kyllä minua välillä pelotti. Riskeerasinhan samalla oman urani”, hän toteaa nyt naurahtaen.

Heidän työnsä tuloksena syntyi startup-yritys ICEYE, joka on nykyisin mikrosatelliiteissa käytettävän synteettisen apertuurin tutkateknologian (SAR) edelläkävijä. ICEYE:n nykyinen toimitusjohtaja Rafal Modrzewski oli yksi Praksin avaruusteknologian kurssin ensimmäisistä opiskelijoista.

Tämä hanke on esimerkki luovuuteen ja radikaaliin luovuuteen liittyvästä riskinotosta (Eloranta, V. ym. 2024), ja se on myös erinomainen esimerkki matalan hierarkian eduista (ibid.). Sen sijaan, että opiskelijat olisi vain johdateltu ennalta määritellyn projektin läpi, he saivat käynnistää oman intohimoprojektinsa ja johtaa sitä epäonnistumisen riskistä huolimatta.

 

Radikaalia keramiikkaa

Voiko keramiikka tarjota kestävän vaihtoehdon betonille?

---

Betoni on yksi maailman suurimmista saastuttajista. Aalto-yliopistoon vuonna 2022 perustettu Radical Ceramics -tutkimusryhmä pyrkii löytämään uusia materiaaleja, joilla voidaan korvata betonissa käytetty perinteinen sementti. Ryhmä pyrkii löytämään sementille vähemmän energiaa kuluttavia, paikallisista lähteistä saatavia vaihtoehtoja. Ryhmä pyrkii käyttämään savea ja muita luonnonmateriaaleja geopolymeereinä ja alkaliaktivoituina materiaaleina, jotka voivat tarjota ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon kalkkikivipohjaisille sementtityypeille. Näiden geopolymeerien tuottaminen vaatii vähemmän lämpöä, ja ne voidaan valmistaa paikallisista raaka-aineista, mikä vähentää kuljetuspäästöjä.

Ryhmän tutkimustyö on tuottanut lupaavia tuloksia. He ovat hyödyntäneet suomalaista raakasavea, kierrätettyä posliinia ja muita vastaavia materiaaleja ja valmistaneet niistä geopolymeerejä, jotka tuottavat vahvaa betonia ilman korkeita lämpötiloja. Tämä lähestymistapa avaa mahdollisuuksia myös jätemateriaalien uudelleenkäyttöön, mikä vähentää entisestään ympäristövaikutuksia. Ryhmän visiona on tulevaisuus, jossa rakennustyömailla kaivetut materiaalit, kuten savi, käsitellään paikan päällä ja käytetään rakennuksissa, mikä vähentää merkittävästi jätteen määrää ja energiankulutusta.

“Pidän itseäni käsityöläisenä ja näen, että nykyisessä maailmantilanteessa meidän tulisi kääntää katseemme taaksepäin ja tutustua menneiden aikojen menetelmiin ja materiaaleihin. Ne ovat paljon kestävämpiä”, sanoo ryhmään kuuluva muotoilun laitoksen professori Maarit Mäkelä. Hän on viettänyt aikaa pohjoissuomalaisessa Nuorgamin kylässä Tenojoen varrella. Alueen asukkaista noin puolet on saamelaisia. Mäkelä on tutustunut paikalliseen käsityöperinteeseen ja tutkinut myös paikallisen saven käyttöä (https://www.aalto.fi/en/news/cutting-the-carbon-out-of-concrete).

Tämä projekti on esimerkki monitieteisyydestä parhaimmillaan. Se syntyi, kun keramiikka, josta yleensä tulevat mieleen lähinnä pienet koriste-esineet, sekä rakentamisen ja insinööritieteiden laajamittaiset teolliset prosessit keksittiin yhdistää toisiinsa.

 

Korjaussarja aivoille

Seuraava keksintö vie meidät syvemmälle sisäänpäin ja tarjoaa menetelmiä ihmisen aivojen tutkimiseen ja hoitamiseen.

---

Alla olevassa kuvassa professori Risto Ilmoniemi, tutkija Victor Souza ja väitöskirjatutkija Ana Maria Soto de la Cruz esittelevät uutta transkraniaalista magneettistimulaatiolaitettaan (TMS). Ilmoniemi on fyysikko ja yksi maailman johtavista TMS-asiantuntijoista. Laitetta käytetään masennuksen ja muiden aivoihin liittyvien lääketieteellisten ongelmien hoitoon. Teknologia on lupaava, mutta se on vielä alkuvaiheessa.

 

Ilmoniemi ja hänen työryhmänsä kehittävät uuden sukupolven laitteita, jotka voivat stimuloida aivojen eri osia samanaikaisesti tai nopeassa tahdissa. Näissä laitteissa käytetään älykkäitä algoritmeja, jotka mukautuvat aivojen toimintaan reaaliajassa. Tämä teknologia voisi tehdä TMS-hoidoista tehokkaampia ja kenties hyödyllisiä monissa muissakin sairauksissa. Algoritmit tekevät laitteista myös niin helppokäyttöisiä, ettei niiden käyttö välttämättä vaadi erikoislääkärin osaamista, joten hoitoja voisi olla saatavilla nykyistä laajemmin ja edullisemmin.

Ilmoniemi haaveilee, että jonain päivänä TMS:ää voitaisiin käyttää maailmanlaajuisesti ja se voisi tulla jopa kotikäyttöön.

Hänen tutkimusryhmänsä työ on vuosikymmeniä kestäneiden kokeilujen huipentuma, ja sen juuret ulottuvat Aalto-yliopiston kylmäfysiikan tutkimukseen. Ilmoniemi ja muutamat muut fyysikot oivalsivat, että menetelmää voitaisiin soveltaa muillakin aloilla, mutta näiden mahdollisuuksien vieminen käytäntöön vaati sitkeyttä.

Matkalla oli esteitä, mutta myös oivalluksen ja luovuuden hetkiä. “Luovat hetket ovat hyvin harvinaisia”, Ilmoniemi sanoo. “Mutta ne ovat ehdottoman välttämättömiä, jos halutaan saavuttaa merkittävää edistystä. Siihen tavallaan valmistaudutaan koko ajan ajattelemalla, keskustelemalla, lukemalla ja joskus esittämällä hulluja ideoita.”

Tämä projekti on osoitus sinnikkyyden tarpeesta ja monitieteisyyden arvosta, sillä se tuo yhteen fysiikan, lääketieteen ja tekniikan alan asiantuntijat ja innostaa heidät luomaan yhdessä jotakin uutta. Kaikkein kiehtovinta luovuudessa on silti ehkä sittenkin se, mitä Ilmoniemi sanoi: luovuutta ei voi pakottaa, mutta samalla se on välttämätöntä menestyksen kannalta. Luoviin prosesseihin tulisi luottaa, vaikka ei tiedettäisi, tapahtuuko läpimurtoa koskaan vai ei.

 

Radical Creatives -elokuva

Tapaa muutoksentekijöitä erilaisista taustoista

---

Loimme elokuvan ihmisistä, joille luovuus – ja radikaali luovuus – on tärkeää. Osa heistä työskentelee Aallossa, osa tulee muualta. Olet jo nähnyt pätkiä elokuvasta tämän kurssin johdantoluvuissa.

Yllä on elokuvan traileri, mutta kannustamme sinua katsomaan koko tunnin mittaisen elokuvan, jos olet kiinnostunut.

Salasana: Creatives!

Nauti elokuvasta!

Linkki: https://f.io/w7EqfPBu

 

Björklund, T.,Eriksson, V., Feng, X., Klenner, Niko, Kuukka, A., & van der Marel, F., (2022). Toward Radical Creativity Report Available at: https://designfactory.aalto.fi/creatnet/

Eloranta, V., Hakanen, E., Shaw, C. (2024). Teaching for paradigm shifts: Supporting the drivers of radical creativity in management education. Educational Research Review 45,  100641. https://doi.org/10.1016/j.edurev.2024.100641

Gilson, L. L., & Madjar, N. (2011). Radical and incremental creativity: Antecedents and processes. Psychology of Aesthetics, Creativity, and the Arts, 5(1), 21–28. https://doi.org/10.1037/a0017863

Lu, RS., Asada, K., Krichbaum, T.P. et al., (2023). A ring-like accretion structure in M87 connecting its black hole and jet. Nature 616, 686–690. https://doi.org/10.1038/s41586-023-05843-w

Niinimäki, K., Peters, G., Dahlbo, H. et al., (2020). The environmental price of fast fashion. Nat Rev Earth Environ 1, 189–200 (2020). https://doi.org/10.1038/s43017-020-0039-9

Pärttyli Rinne, Mikke Tavast, Enrico Glerean & Mikko Sams, (2023). Body maps of loves, Philosophical Psychology, DOI: 10.1080/09515089.2023.2252464