2.1 Luova ajattelu

Mitä luova ajattelu on ja miten voit hyödyntää sitä? Mitä aivoissa tapahtuu, kun harjoitat luovaa ajattelua?

---

Kun tutkittiin, mitä aivoissa tapahtuu ihmisten suorittaessa luovia ajattelutehtäviä, havaittiin vuorovaikutusta kolmen aivoverkoston välillä (Gotlieb ym., 2018, Beaty ym., 2015, Kaufman, 2013). Aivoverkostot ovat hermosolujen verkostoja, jotka ovat anatomisesti yhteydessä toisiinsa tai toiminnallisesti riippuvaisia toisistaan ja saavat aivojen eri alueet työskentelemään yhdessä, kun ihminen on aktiivinen tai hänen käyttäytymisensä muuttuu (Bressler & Menon, 2010).

Lepotilaverkosto (default mode network, DMN) edistää luovaa ajattelua mahdollistamalla mielentilan, jossa mieli voi vaeltaa vapaasti, luoda yhteyksiä toisistaan etäällä olevien ajatusten välille, reflektoida aiempia kokemuksia, kuvitella tulevia mahdollisuuksia ja tutkia ajatuksia säilyttäen samalla tasapainon muiden kognitiivisten prosessien kanssa.

Toimeenpanoverkosto (executive attention network, EAN) on toinen luovan ajattelun kriittinen komponentti ja täydentää lepotilaverkostoa. Siinä missä DMN liittyy mielen vaelteluun ja spontaaniin ajatteluun, EAN osallistuu kontrolloituun, tavoitteelliseen ajatteluun (Christoff ym., 2009). Tarkemmin sanottuna EAN edistää luovaa ajattelua ylläpitämällä keskittynyttä tarkkaavaisuutta, tehostamalla työmuistia ja kognitiivista joustavuutta, kontrolloimalla estoja, auttamalla päätöksenteossa ja arvioinnissa sekä asettamalla tavoitteita ja tekemällä suunnitelmia.

Salienssiverkosto on aivoverkostoista kolmas, joka osallistuu luovan toiminnan toteuttamiseen. Sitä tarvitaan salienttien (merkityksellisten, huomattavien tai näkyvien) ärsykkeiden tunnistamiseen, ulkoisen ja sisäisen tiedon yhdistämiseen, tunteiden säätelyyn, ristiriitojen havaitsemiseen ja ratkaisemiseen, kognitiivisen joustavuuden lisäämiseen, tasapainon löytämiseen ideoiden tutkimis- ja hyödyntämisvaiheen välillä sekä huomion tehokkaaseen kohdentamiseen. Salienssiverkosto helpottaa myös siirtymistä lepotila- ja toimeenpanoverkoston välillä.

 

Tärkein johtopäätös on, että hermoston erilaiset aktivoitumisen ja deaktivoitumisen mallit ovat tärkeitä luovan prosessin eri vaiheissa. Kaiken kaikkiaan näiden kolmen aivoverkoston yhteistyö tuottaa johdonmukaisia, mielekkäitä suunnitelmia ja toteuttamiskelpoisia ideoita, jotka voidaan määritellä inkrementaaliseksi tai radikaaliksi luovuudeksi.

Luova ajattelu on ihmisaivojen toiminto, joka käynnistyy, kun ryhdymme uudenlaiseen, epätavalliseen ja luovaan toimintaan. Siihen kuuluu kyky kiinnittää huomiota tilanteen yksityiskohtiin ja yhdistää näkemämme, kuulemamme ja tuntemamme asiat siihen, mitä tiedämme, jotta voimme keksiä ratkaisun, joka on omaperäinen, yllättävä ja hyödyllinen.

 

Kolme luovan ajattelun taitoa

Luova ajattelu on sateenvarjotermi, joka viittaa erilaisiin ajatteluprosesseihin, kuten mielikuvitukseen, inspiraatioon ja intuitioon.

---

Mielikuvituksella tarkoitetaan kykyä ajatella jotakin sellaista, mitä ei vielä ole olemassa (Abraham, 2018). Tässä luvussa keskitymme pääasiassa kahteen mielikuvitukseen liittyvään toimintoon: mielen harhailuun ja haaveiluun.

Mielen harhailulla tarkoitetaan tilaa, jossa mieli karkaa käsillä olevasta tehtävästä ja alkaa synnyttää spontaaneja, toisiinsa liittymättömiä ajatuksia. Sille on ominaista, ettei ulkoiseen ympäristöön tai tiettyyn tehtävään kiinnitetä huomiota, ja se voi tapahtua tahattomasti tai spontaanisti. Unelmointi on eräänlaista mielen harhailua, mutta sitä pidetään usein systemaattisempana ja kuvitteellisempana toimintana. Päiväunelmointiin liittyy tarkoituksellisia ajatuksia, fantasioita tai mielikuvia tapahtumista, joita ei oikeasti tapahdu (Zedelius & Schooler, 2016).

Luovaa tehtävää suorittaessa on hyvä tietää, missä vaiheessa jompikumpi näistä kahdesta mielikuvitukseen liittyvästä toiminnosta voi olla hyödyksi.

Toinen tärkeä elementti on inspiraatio. Psykologian tutkijat pitävät sitä mielentilana, jossa voimme nähdä aiemmin havaitsematta jääneitä mahdollisuuksia. Luovassa prosessissa inspiroitunut mieli tuottaa motivaation ja uteliaisuuden, joita tarvitaan visioidun mahdollisuuden toteuttamiseen (Oleynick ym., 2014; Thrash ym., 2014; Kounios ym., 2008; Kounios ym., 2006; Thrash & Elliot, 2003).

Inspiroituneeseen mielentilaan pääseminen voi edellyttää, että keskitymme ensin hyvän aikaa johonkin luovaan toimintaan. Siihen liittyy myös onnea tai serendipiteettiä eli tiettyä sattumanvaraisuutta.

Intuitio voidaan määritellä tietämykseksi, jolla ei ole tukenaan selkeitä, julki lausuttuja todisteita tai perusteluja. Se on tiedostamaton prosessi ja luovuuden kannalta elintärkeä (Hardman, 2021). Intuitio voi joskus saada ihmiset huomaamaan, että jokin odottaa löytämistään, että jokin ei ole ihan kohdallaan ja heidän on muutettava suuntaa tai että ratkaisu on paljastumaisillaan. Ranskalaiselle filosofille Henri Bergsonille intuitio on luovan toiminnan ytimessä (Bergson, 2022).

Näiden ajattelutapojen välinen synergia voi johtaa pieniin tai radikaalisti luoviin ideoihin.

 

 

 

Kuusi luovan ajattelun hyötyä

Mitä hyötyä luovan ajattelun taidon kehittämisestä voisi olla?

---

Forgeard ja Kaufman (2015) pitävät luovuuden henkilökohtaista arvoa yhtenä tärkeimmistä syistä siihen, miksi sitä kannattaa viljellä. Luovuus on luonnostaan arvokas inhimillinen ominaisuus, kuten ovat myös esimerkiksi viisaus, ystävällisyys, anteliaisuus, kunnioitus, rehellisyys, rohkeus ja nöyryys. Kun yhdistät luovuuden muihin hyviin ominaisuuksiisi, se voi tehdä sinusta vahvemman ja terveemmän sekä johtaa aiempaa kestävämpiin ja terveempiin ihmissuhteisiin ja yhteisöihin.

Jos luovuus on yksi keskeisistä arvoistasi, siinä on kyse muustakin kuin vain luovan työn tekemisestä. Siinä on kyse luovan lähestymistavan ilmentämisestä kaikilla elämän osa-alueilla. Se vaikuttaa siihen, miten olet vuorovaikutuksessa ympäristösi ja muiden ihmisten kanssa ja miten hahmotat omat kokemuksesi ja mahdollisuutesi.

Kuten kuvasta 2.1.1. näkyy, luovuus henkilökohtaisena arvona voi näkyä elämässä monin eri tavoin.

 

Työtyytyväisyys

Luova ihminen pyrkii tekemään työnsä mahdollisimman hyvin, kokee vähemmän stressiä ja on motivoitunut kehittämään osaamistaan.

Huippusaavutukset

Erittäin luova ajattelu voi johtaa poikkeuksellisiin saavutuksiin omalla alalla.

Ongelmanratkaisu

Luova ajattelu voi auttaa ratkaisemaan yllättäviä ongelmia entistä taitavammin. Työelämässä luovuus on ratkaisevan tärkeää, kun on voitettava ammatillisia esteitä, esimerkiksi kehitettävä uusi tuote, parannettava prosessia tai löydettävä uusia tapoja sitouttaa asiakkaita.

Viestintä-, yhteistyö- ja ihmissuhdetaidot

Luova ajattelu voi parantaa viestintää ja ihmissuhteita. Luova ihminen voi esimerkiksi keksiä omaperäisiä tapoja ilmaista arvostuksensa toista kohtaan tai ratkaista väärinkäsityksiä, mikä voi vahvistaa ihmissuhteita. Luovat lähestymistavat esimerkiksi yhteisten aktiviteettien suunnittelussa voivat elvyttää ihmissuhteita ja auttaa selviytymään vaikeista ajoista.

Työpaikalla luovuuden käytöstä voi olla hyötyä vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa. Se voi auttaa tunnistamaan asiakkaiden tarpeita, suunnittelemaan niihin sopivia palveluja ja käsittelemään reklamaatioita.

Elämänlaajuinen oppiminen

Monet luovat ihmiset arvostavat jatkuvaa oppimista ja uusien mahdollisuuksien kartoittamista, sillä se ruokkii heidän luovaa potentiaaliaan ja tarjoaa mahdollisuuden tutkia monia erilaisia kiinnostuksen kohteita.

Hyvinvointi

Luovuus voi vahvistaa merkityksellisyyden tunnetta tarjoamalla mahdollisuuden itsensä toteuttamiseen ja autenttiseen elämään. Kun luovuus yhdistetään taiteelliseen toimintaan, kuten käsitöihin, piirtämiseen, laulamiseen tai tanssimiseen, se voi synnyttää myönteisiä tunteita, kuten haltioitumista, iloa, kiitollisuutta, toivoa, inspiraatiota ja elinvoimaa.

 

Päätämme tämän osion listaamalla strategioita, joiden avulla voit kokeilla luovan ajattelun taitojesi kehittämistä:

• Tarkastele jotakin tilannetta ja kuvittele siihen parannus tai häiriö. Esimerkiksi alla olevassa harjoituksessa taitellaan paperia erilaisiksi muodoiksi. Klassinen esimerkki olisi lentokone. Parannuksen tai häiriön kuvitteleminen voisi johtaa esimerkiksi kysymyksiin ”Mitä muuttaisin alkuperäisessä mallissa, jotta se lentäisi pidempään?” tai ”Entä jos paperilentokoneen sijasta kokeilisin tehdä paperihelikopterin?”.
• Muuta näkökulmaasi tilanteeseen. Yritä esimerkiksi asettua jonkun toisen asemaan. “Entä jos kysyisin sisustussuunnittelijalta, mitä hän askartelisi tulostuspaperista?”
• Haasta se, mitä pidetään itsestäänselvyytenä. Esimerkiksi tulostuspaperi on yleensä noin 0,05-0,10 millimetrin paksuista. Tämän standardin kyseenalaistaminen voisi johtaa esimerkiksi sellaisten kysymysten esittämiseen kuin ”Entä jos keksisin keinon tehdä paperista kaksi kertaa paksumpaa? Mitä voisin silloin siitä valmistaa?”

Voit kehittää luovaa ajattelua myös näiden kolmen tietoisuustaitoharjoituksen avulla:

1. Yritä tunnistaa luovuus muiden ihmisten toiminnassa.
2. Yritä tunnistaa toiminnot, jotka vaativat luovuutta.
3. Yritä tunnistaa omat vahvuutesi ja heikkoutesi luovassa ajattelussa.

Abraham, A. (2018). 11 The Forest versus the Trees: Creativity, Cognition and lmagination. In Rex, E.J., & Vartanian, O. (Eds), The Cambridge handbook of the neuroscience of creativity (p. 195-210).

Beaty, R. E., Benedek, M., Barry Kaufman, S., & Silvia, P. J. (2015). Default and executive network coupling supports creative idea production. Scientific reports, 5(1), 10964

Bergson, H., (2022), Creative Evolution, Routledge.

Bressler, S.L. & Menon, V., (2010), Large-scale brain networks in cognition: emerging methods and principles, Trends in Cognitive Sciences, Volume 14, Issue 6, Pages 277-290, ISSN 1364-6613, https://doi.org/10.1016/j.tics.2010.04.004.

Christoff, K., Gordon, A. M., Smallwood, J., Smith, R., & Schooler, J. W. (2009). Experience sampling during fMRI reveals default network and executive system contributions to mind wandering. Proceedings of the National Academy of Sciences, 106(21), 8719-872

Forgeard, M. J., & Kaufman, J. C. (2016). Who cares about imagination, creativity, and innovation, and why? A review. Psychology of Aesthetics, Creativity, and the Arts, 10(3), 250.

Gotlieb, R. J., Hyde, E., Immordino-Yang, M. H., & Kaufman, S. B. (2019). Imagination is the seed of creativity. The Cambridge handbook of creativity, 2, 709-731.

Hardman, T. J. (2021). Understanding creative intuition. Journal of Creativity, 31, 100006.

Kaufman, S.B., (2013), The Real Neuroscience of Creativity. Blog article published online at Scientific American https://blogs.scientificamerican.com/beautiful-minds/the-real-neuroscience-of-creativity/

Kounios, J., Fleck, J. I., Green, D. L., Payne, L., Stevenson, J. L., Bowden, E. M., & Jung-Beeman, M. (2008). The origins of insight in resting-state brain activity. Neuropsychologia, 46(1), 281-291.

Kounios, J., Frymiare, J. L., Bowden, E. M., Fleck, J. I., Subramaniam, K., Parrish, T. B., & Jung-Beeman, M. (2006). The prepared mind: Neural activity prior to problem presentation predicts subsequent solution by sudden insight. Psychological science, 17(10), 882-890.

Jung, R. E., & Vartanian, O. (Eds.). (2018). The Cambridge handbook of the neuroscience of creativity.Cambridge University Press. https://doi.org/10.1017/9781316556238

Oleynick, V. C., Thrash, T. M., LeFew, M. C., Moldovan, E. G., & Kieffaber, P. D., (2014), The scientific study of inspiration in the creative process: challenges and opportunities, Frontiers in Human Neuroscience, 8, 436.

Thrash, T. M., & Elliot, A. J. (2003). Inspiration as a psychological construct. Journal of Personality and Social Psychology, 84, 871–889.

Thrash, T. M., Moldovan, E. G., Oleynick, V. C., & Maruskin, L. A. (2014). The psychology of inspiration. Social and Personality Psychology Compass, 8(9), 495-510.

Zedelius, C. M., & Schooler, J. W. (2016). The richness of inner experience: Relating styles of daydreaming to creative processes. Frontiers in psychology, 6, 2063.