2.4. Luovan identiteetin rakentaminen

Miten voit kehittää työelämän luovaa identiteettiäsi luovan ajattelutavan ja radikaalisti luovien toimien avulla?

---

Tässä alaluvussa tarkastelemme, mitä luova identiteetti tarkoittaa ja miten sellaisen voi kehittää.

Mitä on luova toiminta? Luova toiminta juontaa juurensa yksilön ja ympäristön väliseen vuorovaikutukseen (Glăveanu ym., 2013). Tämä vuorovaikutus voi joskus johtaa taipumukseen tehdä jotain ennalta suunnittelematonta ja erilaista.

Luova identiteetti on henkilöllä, joka pitää itseään luovana ja haluaa tuntea itsensä luovaksi ja toimia luovasti. Luova identiteettisi on yksi niistä monista identiteeteistä, joita sinulla voi olla: saatat identifioitua tietyn maan kansalaiseksi, yhteisön jäseneksi, perheen jäseneksi, ystäväksi jne.

Velcu-Laitinen (2022) tutki, missä määrin taidealan ja muiden alojen ammattilaiset pitävät itseään luovina ihmisinä. Hän haastatteli ammattilaisia, jotka käyttävät luovuutta työssään säveltäjänä, surrealistisena valokuvaajana, insinöörinä, yrittäjänä ja tieteentekijänä. Hän tunnisti neljä tapaa, joilla ihmiset tunnistavat itsessään luovan tekijän:

• “Minä olen taiteilija”

Tähän ryhmään kuuluvat ihmiset harjoittavat taiteellista toimintaa: he säveltävät musiikkia, tanssivat, piirtävät, kuvittavat, valokuvaavat, laulavat jne.

• “Minä olen luova ajattelija”

Nämä ihmiset tunnistavat olevansa hyviä tuottamaan monia ideoita, joista on hyötyä heidän työssään.

• “Minä olen intohimoinen, ja tämä intohimo vapauttaa luovuuteni”

Näitä ihmisiä kiehtoo jokin muu kuin taiteellinen ala, ja he haluavat vaikuttaa asioihin työpaikallaan, yhteisössään tai alallaan.

• “Minä olen kekseliäs”

Tähän ryhmään kuuluvat ihmiset kokevat soveltavansa luovaa ajattelua oman elämänsä ongelmien ratkaisemiseen – yllättäviin ja uudenlaisiin tilanteisiin, jotka vaativat välitöntä, älykästä ratkaisua.

Mietitäänpä hypoteettista skenaariota professorista, joka on saanut työryhmälleen tutkimusapurahan. Kun he ovat juuri aloittamassa tutkimushanketta, he saavat kuulla, että rahoitusta onkin leikattu rajusti. Koska professori haluaa pitää hankkeen käynnissä ja ryhmän koossa, hän alkaa etsiä luovia keinoja, joiden avulla hän voi tarkistaa hankkeen laajuuden, jakaa resursseja muiden yksiköiden kanssa yhteistyön keinoin

tai löytää vaihtoehtoisia rahoituslähteitä. Tämä on esimerkki luovan identiteetin kekseliäästä tyypistä.

Miksi sitten on tärkeää olla tietoinen oman luovan identiteettinsä luonteesta? Jaussi ym. (2007) havaitsivat, että henkilöt, jotka pitävät luovuutta tärkeänä osana identiteettiään, osallistuvat todennäköisemmin luovaan ongelmanratkaisuun työhönsä liittyvissä konteksteissa. Kun olet tietoinen, millä tavalla juuri sinä olet luova, voit vaikuttaa siihen, mitä saavutat ammatillisessa roolissasi.

Luova asenne

Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, missä määrin näet itsesi luovana ihmisenä ja miten määrittelet oman luovuutesi?

---

Karwowski ja Brzeski (2017) määrittelevät luovan asenteen joukoksi implisiittisiä uskomuksia luovuuden alkuperästä ja luonteesta. Implisiittiset uskomukset ovat asenteita ja stereotypioita, joita meillä jokaisella on, vaikkemme sitä tiedostaisikaan. Ne vaikuttavat käsityksiimme ja käyttäytymiseemme. Sen sijaan eksplisiittisistä uskomuksistamme me olemme tietoisia ja osaamme niitä myös sanoittaa.

Jotkut saattavat esimerkiksi uskoa, että luovuus on vain tiettyjen ihmisten osaksi koitunut erityinen lahja. Toisin sanoen he ajattelevat, että luovuus on muuttumaton ominaisuus, joka ihmisellä on jo syntyessään. Toiset taas uskovat, että luovuutta, samoin kuin ekstroverttiuden ja avoimuuden kaltaisia ominaisuuksia, voi opetella.

Karwowski (2014) on myös osoittanut, että luovuuttaan korkealle arvostavilla henkilöillä on enemmän kasvuhakuisuutta. Toisin sanoen ihmiset, jotka pitävät itseään erittäin luovina, uskovat yleensä kykyynsä kasvaa ja kehittyä. Lisäksi he uskovat, että luovuutta voi kehittää, vaikka toisaalta ajattelisivatkin, että tietyt luovuuden osa-alueet saattavat olla muuttumattomia eikä niitä voi harjoitella.

Seuraavassa on joitakin luovuutta koskevia uskomuksia ja niiden seurauksia:

1. Se, missä määrin uskot, että luovaa potentiaalia ja luovaa ajattelua voi kehittää, vaikuttaa elämäntyyliin, harrastuksiin, oppimiseen ja tavoittelemiisi työtehtäviin (O’Conner ym., 2013).
2. Myös epäonnistumista koskevat uskomukset ja asenteet vaikuttavat luovuuteen. Ihmiset, jotka pitävät epäonnistumista uhkana, eivät uskalla kokeilla uusia asioita, jotka kehittäisivät heidän luovaa potentiaaliaan ja ajatteluaan.
3. Ihmiset, joilla on kasvuhakuinen ajattelutapa, näyttävät ymmärtävän muita paremmin luovaa ajatteluaan, potentiaaliaan ja osaamistaan.

Jokainen meistä voi nähdä luovuuden sekä muuttumattomana että kehittyvänä ominaisuutena. Luovuus on monimutkainen ilmiö.

Saatat ajatella olevasi luova ajattelija ja siksi harjoittaa luovaa ajatteluasi, mutta samalla saatat uskoa, ettei sinulla ole lahjoja piirtämiseen, ja siksi pidättäytyä piirtämisestä. Yksittäinen ihminen voi suhtautua eri tavoin luovuuden eri osa-alueisiin, mikä voi vaikuttaa siihen, miten hän yrittää luoda jotakin uutta ja hyödyllistä eri osaamis- tai kokemusalueilla.

Luova itseluottamus

Luota luovuuteesi

---

Luovaan identiteettiin kuuluu olennaisena osana omaan luovuuteen luottaminen. Tutkimusten mukaan uskomuksemme kyvyistämme vaikuttavat merkittävästi siihen, miten suoriudumme tehtävistämme. Psykologi Albert Bandura (1997) määritteli neljä tärkeintä itsetunnon lähdettä:

1. Hallinnan kokemukset: Tehtävien menestyksekäs suorittaminen luo vahvan osaamisen tunteen. Jokainen onnistuminen vahvistaa itseluottamusta, kun taas epäonnistumiset (varsinkin alkuvaiheessa) voivat heikentää sitä.
2. Sijaiskokemukset: Kun näet toisten onnistuvan tehtävissään, se voi vahvistaa uskoasi omiin kykyihisi, erityisesti jos koet olevasi samankaltainen kuin henkilö, jota seuraat.
3. Suullinen kannustus: Muiden rohkaisu voi lisätä itseluottamusta. Kun joku saa sinut uskomaan, että voit onnistua jossakin, se voi vahvistaa uskoasi omiin kykyihisi.
4. Tunnetilat ja fysiologiset tilat: Mieliala, stressitaso ja fyysinen kunto voivat vaikuttaa siihen, miten näet omat kykysi. Positiivinen tunnetila voi parantaa itseluottamusta, kun taas ahdistus ja stressi voivat heikentää sitä.

Tutkijat ovat todenneet luovan itseluottamuksen ratkaisevan tärkeäksi luovuudelle. Sen on osoitettu olevan erityisen tärkeää radikaalin luovuuden kannalta. On tärkeää olla sinnikäs esteistä huolimatta ja ottaa luovia riskejä. (Eloranta ym., 2024.)

Hyvä uutinen on, että luovaa itseluottamusta voi kehittää ajan ja kokemuksen myötä.

Luovat impulssit ja luova toiminta

Kuinka tärkeää sinulle on ryhtyä radikaalisti luoviin toimiin työelämässä?

---

On tärkeää tiedostaa, millaisia luovia taitoja ja kiinnostuksenkohteita sinulla jo on ja millaisia voit kehittää sekä millaiseen taitotasoon tähtäät. Voit ymmärtää luovuutesi esimerkiksi

• taiteellisena kykynä
• luovan ajattelun kykynä
• intohimona sitä kohtaan, mitä teet
• kekseliäisyytenä.

Lisäksi voit milloin tahansa saada uuden impulssin ryhtyä luomaan. Tämä luova impulssi käynnistyy havaituista esteistä tai rajoituksista. Näiden esteiden edessä tulet tietoiseksi itsestäsi, ryhdyt uusiin toimenpiteisiin ja asetat uusia tavoitteita. Velcu-Laitinen (2022) selittää, että luovat yksilöt voivat saada uusia luovia impulsseja riippuen siitä, ovatko he sopusoinnussa tunnekokemusten – omiensa tai toisten – kanssa.

Luovat impulssit voidaan jakaa neljään tyyppiin:

• taiteellinen itseilmaisu
• halu ymmärtää ja kokeilla uutta abstraktia ideaa
• halu edistää toisten ihmisten emotionaalista hyvinvointia
• halu käynnistää projekteja, jotka aiheuttavat työyhteisössä sosiaalisia muutoksia.

Luova toiminta voi olla proaktiivista – toimenpiteitä, jotka sinä käynnistät työpaikallasi – tai reaktiivista ympäristöön reagoimista. Proaktiivinen ja reaktiivinen kietoutuvat toisiinsa ja edesauttavat jonkin uuden toteutumista työympäristössä.

Bandura, A. (1997). Self-efficacy: The exercise of control. New York: W.H. Freeman and Company.

Eloranta, V., Hakanen, E., Shaw, C. (2024). Teaching for paradigm shifts: Supporting the drivers of radical creativity in management education. Educational Research Review 45,  100641. https://doi.org/10.1016/j.edurev.2024.100641

Glăveanu, V., Lubart, T., Bonnardel, N., Botella, M., De Biaisi, P. M., Desainte-Catherine, M., … & Zenasni, F. (2013). Creativity as action: Findings from five creative domains. Frontiers in psychology, 4, 40417.

Jaussi, K. S., Randel, A. E., & Dionne, S. D. (2007). I am, I think I can, and I do: The role of personal identity, self-efficacy, and cross-application of experiences in creativity at work. Creativity Research Journal, 19(2-3), 247-258.

Karwowski, M. (2014). Creative mindsets: Measurement, correlates, consequences. Psychology of Aesthetics, Creativity, and the Arts, 8(1), 62.

Karwowski, M., & Brzeski, A., (2017). Chapter 21 Creative Mindsets: Prospects and Challenges. In Karwowski, M., & Kaufman, J. C. (Eds.). The creative self: Effect of beliefs, self-efficacy, mindset, and identity. Academic Press.

O’Connor, Alexander J., Charlan J. Nemeth, and Satoshi Akutsu. “Consequences of beliefs about the malleability of creativity.” Creativity Research Journal 25.2 (2013): 155-162.

Velcu-Laitinen, O., (2022), How to Develop Your Creative Identity at Work, Apress.