Millainen tulevaisuudestamme on tulossa? Miten henkilökohtainen ja kollektiivinen muutos tukevat kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista?
Jotta voimme aidosti muuttaa tulevaisuutta ja puuttua yhteiskuntaa koettelevaan planetaariseen kriisiin, tarvitsemme systeemistä muutosta. Tämän muutoksen edistämisessä ei ole kyse vain korkean tason älyllisestä päättelystä vaan myös kyvystämme luoda yhteys johonkin, mikä voidaan ymmärtää vain fyysisten aistimusten ja intuition kautta. Kyse on jostain meitä suuremmasta: toisiinsa kytkeytyneistä paikallisista ja globaaleista ekologisista ja sosiaalisista systeemeistä, jotka ovat liian monimutkaisia ihmisen täysin ymmärtää tai hallita.
Transformatiivinen muutos on elävä prosessi, joka pohjautuu toimintaan. Arvot eivät ole vain ajatuksia ja ideoita. Arvot eivät ole erillään teoistamme. Se, miten toimimme suhteessa toisiin, ympäristöön ja tulevaisuuteen, ilmentää arvojamme.
Radikaalina luovana tekijänä sinun on tehtävä omaa sisäistä työtäsi. Transformatiivisen työn olennainen taso on kuitenkin tiimi, yhteisö, organisaatio tai verkosto, jossa voi vaalia moniulotteista älykkyyttä ja ryhmien yhteiskehittämisen kykyä, joka on systeemisen muutoksen olennainen taso.
Oikeat olosuhteet kestävälle tulevaisuudelle
Tulevaisuus avautuu odottamattomilla tavoilla
MIT:n (Massachusetts Institute of Technology) vanhemman yliopistonlehtorin ja johtavan systeemiajattelijan Otto Scharmerin mukaan systeeminen muutos on suuri haaste, johon tarvitaan kollektiivista päätöksentekoa ja luovuutta. Miten lakata vain reagoimasta menneisyyden ongelmiin ja alkaa sen sijaan ymmärtää ja toteuttaa tulevaisuutta, joka odottaa tulemistaan? Ja miten teemme sen tavalla, joka ylittää nykyiset ekologiset, sosiaaliset ja henkiset jakolinjat?
Tietyt olosuhteet motivoivat ihmisiä ylittämään vallitsevat ajattelu- ja toimintatavat. Miten luoda olosuhteet, jotka eivät johda olemassa olevien arvojen, normien ja uskomusten toistamiseen vaan kannustavat uudenlaiseen vuorovaikutukseen yksilön, yhteisön ja koko maailman välillä?
Tulevaisuus kehittyy odottamattomilla tavoilla, minkä vuoksi meidän on opittava päästämään irti vanhoista ajatus- ja käyttäytymismalleista ja annettava tilaa uusille innovatiivisille käyttäytymismalleille ja ideoille. Tämä on syntymässä oleva tulevaisuus, käsite, jota kuvataan Otto Scharmerin3 kirjassa Theory U: Leading from the Future as it Emerges. Matka egosysteemistä ekosysteemitietoisuuteen tai ”minusta” ”meihin” edellyttää parempaa suhdetta muihin, koko systeemiin ja ihmiseen itseensä.
Katso Otto Scharmerin ChangeNOW-konferenssissa Pariisissa vuonna 2023 pitämä puheenvuoro alta. Jos video ei näy, voit katsoa sen täältä. Video on englanniksi. Voit myös hypätä sen yli.
Testi
Hyvä! Olet suorittanut tämän tehtävän onnistuneesti.
Tulevaisuusvisio
Planetaariset tavoitteet ja sisäiset tavoitteet
Pohditaan ensin, millaista tulevaisuutta visioimme. Vaikka jokaisella meistä voi olla oma näkemyksemme siitä, mitä odotamme tapahtuvan seuraavaksi, globaalilla tasolla kaikki Yhdistyneiden kansakuntien jäsenvaltiot hyväksyivät vuonna 2015 YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelman, jonka nimi on Agenda 2030. Se on yhteinen sopimus rauhasta ja vauraudesta ihmisille ja planeetalle nyt ja tulevaisuudessa. Ohjelman ytimessä on 17 kestävän kehityksen tavoitetta, jotka vaativat kaikilta maailman mailta välittömiä toimia ja globaalia yhteistyötä. Käy katsomassa tavoitteet yllä olevan linkin kautta.
Huomionarvoista on, että eri kestävän kehityksen tavoitteet ovat hyvin riippuvaisia toisistaan. Tämän vuoksi systeemisen näkökulman soveltaminen on yhä tärkeämpää kestävyysongelmien käsittelyssä.
Ruotsissa perustettu IDG-aloite on luonut 17 kestävän kehityksen tavoitteen rinnalle joukon sisäisen kehityksen tavoitteita (Inner Development Goals, IDG). Ne on jaettu viiteen sisäisen muutoksen taitojen ulottuvuuteen, ja niiden tavoitteena on tukea kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista:
- Oleminen. Nämä taidot liittyvät suhteeseen itseesi. Siihen kuuluvat sellaiset kyvyt kuin rehellisyys ja aitous, avoimuus, oppimisen asenne ja itsetuntemus.
- Ajattelu. Tässä on kyse kognitiivisista taidoista – tiedoista ja kyvystä ajatella kriittisesti sekä visioida ja ajatella pitkäjänteisesti.
- Suhde muihin. Nämä taidot liittyvät kykyyn huolehtia muista ja maailmasta nöyryyden, arvostuksen, empatian ja myötätunnon avulla.
- Yhteistyö. Tässä puhutaan sosiaalisista taidoista, kuten viestintätaidoista, luottamuksesta, inklusiivisesta mukaan ottavasta ajattelusta ja kulttuurienvälisestä osaamisesta.
- Toiminta. Näissä taidoissa on kyse kyvystä tehdä jotakin konkreettista muutoksen eteen rohkeuden, luovuuden, optimismin ja sinnikkyyden avulla.
Näitä sisäisten taitojen viittä ulottuvuutta on tärkeää kehittää, kun pyrimme kohti kestävän kehityksen tavoitteita. Sisäiset taidot eivät ainoastaan paranna yksilöiden hyvinvointia, itsetuntoa ja luovuutta, vaan ne myös vahvistavat tiimityötä, edistävät innovointia ja lisäävät yhteisön tai organisaation kykyä selviytyä epävarmassa ja muuttuvassa ympäristössä ja saada aikaan systeemistä muutosta.
Esimerkki
Hyvä! Olet suorittanut tämän tehtävän onnistuneesti.
Ryhmän sisäinen muutos
U-teorian viitekehys
Otto Scharmer3 on kehittänyt systeemiseen muutokseen viitekehyksen, jota hän kutsuu U-teoriaksi. Prosessiin kuuluu viisi vaihetta: yhdessä aloittaminen, yhdessä tunnustelu, yhteinen läsnäolo, yhdessä luominen ja yhdessä kehittyminen.
Useimmissa oppimismenetelmissä keskitytään menneisiin kokemuksiin. U-teoria sen sijaan siirtää painopistettä tulevaisuuteen ja pyrkii antamaan yksilöille ja ryhmille mahdollisuuden muokata tulevaisuutta, joka ei ole nykyisyyden ja menneisyyden toisinto.
Kun vanhat tottumukset ja tietoinen mieli saadaan pois tieltä, todellinen luovuus voi herätä.
Seuraavassa on lyhyt kuvaus U-teorian viidestä vaiheesta, joissa on pohjimmiltaan kyse syvällisestä oppimisesta:
Yhdessä aloittamisessa on kyse mielen avaamisesta kohti yhteistä tarkoitusta. Tähän liittyy myös ydintiimin muodostaminen ja yhteyksien luominen kiinnostaviin toimijoihin.
Yhdessä tunnustelu on todellisuuden näkemistä systeemin reunoilta käsin. On astuttava oman kuplan ulkopuolelle ja uppouduttava siihen, miltä maailma näyttää sieltä käsin. Tämän vaiheen lopussa kuunnellaan sydämen kautta ja tarkistetaan omaa ajattelua:
Mitä haluan luoda? Miksi sillä on merkitystä? Miten saavutan tavoitteeni?
Yhteisessä läsnäolossa on kyse yhteyden muodostamisesta korkeimpaan tulevaisuuden potentiaaliimme. Siinä yhdistytään luovuuden ja minuuden lähteisiin. Kysymykset kuten ”kuka on minäni?” ja ”mikä on työni?” vievät korkeampaan minään, josta tuleva tarkoitus nousee esiin.
Yhdessä luominen on prototyyppien kehittämistä erilaisista tulevista hankkeista. Palautekeskustelut ovat tärkeä osa tätä prosessia.
Yhdessä kehittymisessä on kyse uuden omaksumisesta ja institutionalisoinnista. Tässä vaiheessa ydintiimin jäsenet päättävät, mikä prototyyppi etenee pilottivaiheeseen. Samalla luodaan infrastruktuurit ja ekosysteemit uuden idean skaalaamiseksi ja viestintää.
Kuten alla kuva 5.3.1. esittää, u-kirjaimen vasemmalla puolella (yhdessä aloittaminen ja yhdyessä tunnustelu) ihmiset päästävät irti ennakkokäsityksistään ja keräävät tietoa laajalta alueelta. U:n alaosassa on yhteinen läsnäolo, tila, jossa ollaan tuntemattoman kanssa ja kuunnellaan systeemin syvempää viisautta. U:n oikealla puolella (yhdessä luominen ja yhdessä kehittyminen) ihmiset kehittävät uusia ideoita ja prototyyppejä ja testaavat niitä.
Pohdinta
Voitko muuttua?
Hyvä! Olet suorittanut tämän tehtävän onnistuneesti.
Radikaali luovuus kutsuu sinuakin
Miten löytää oma polkusi kohti maailman muuttamista?
Tämän alaluvun lopuksi kuulemme kahta ihmistä, jotka ovat omistaneet ammatillisen ja henkilökohtaisen elämänsä systeemiselle muutokselle. Maria Joutsenvirta on transformatiivisen oppimisen suunnittelija ja Ricardo Dutra Gonçalves Aallon yliopistonlehtori, jonka pääasiallinen kiinnostuksenkohde on taidelähtöisten pedagogioiden kehittäminen.
Millaista viisautta he haluaisivat jakaa radikaalin luovuuden omaksumisesta?
”Minun on tehtävä omaa sisäistä työtäni, mutta sitäkin enemmän radikaalissa luovuudessa on minulle kyse suhteista”, Joutsenvirta sanoo.
Hänelle radikaali luovuus on hyödyntämätöntä inhimillistä potentiaalia. ”Meissä on niin paljon sellaista, joka juuttuu nykyisiin rakenteisiin tai nykyiseen kulttuuriin eli siihen, miten asiat ovat tai miten niiden pitäisi olla.”
Dutra Gonçalves viittaa bell Hooksiin2, vaikutusvaltaiseen amerikkalaiseen kirjailijaan, professoriin, feministiin ja yhteiskunnalliseen aktivistiin. ”Hän puhuu koulutuksesta, jossa oppilaat voivat ylittää rotu-, seksuaali- ja luokkarajat ja saavuttaa vapauden tunteen.” Tällainen vapaus on se piste, jossa maailmaa muuttava radikaali luovuus voi syntyä.
Gonçalvesin mielestä on tärkeää käyttää kehoa muutoksen välineenä. ”Ei vain lukemista tai teoretisointia, vaan kehollista toimintaa. On olemassa paljon tutkimustietoa siitä, miten kehollinen toiminta auttaa muuttumaan myös aivojen tasolla.”
Kumpikin maailman muuttaja uskoo, että taiteella on paljon annettavaa radikaaliin luovuuteen ja systeemiseen muutokseen.
”Oman sisäisen taiteilijan etsiminen ja löytäminen olisi hyvä neuvo”, Joutsenvirta sanoo. ‘Taide antaa kyvyn kuvitella, että meillä on muita tulevaisuuksia, jotka voimme tuoda nykyhetkeen. Seuraava askel on alkaa rakentaa ja elää näitä kestävämpiä tulevaisuuksia.”
Harjoitus
Kuuntelupäivä
Hyvä! Olet suorittanut tämän tehtävän onnistuneesti.
Keywords
impact, future, future coming into being, Sustainable Development Goals, Inner Development Goals, being, thinking, relating, collaborating, acting, co-initiating, co-sensing, presencing, co-creating, co-shaping.
- Aalto University resource: Capacity Building of Creative Radicals development project in Aalto University. Published online at: https://www.aalto.fi/en/embodied-practices-for-teams/capacity-building-of-creative-radicals-removing-barriers-to-organisational-creativity
- bell hooks, (1997). Teaching to Transgress: Education as the Practice of Freedom. Routledge.
- Scharmer, O. (2018). The Essentials of Theory U: Core Principles and Applications. Berrett-Koehler Publishers, Incorporated
5. Vaikuttavuus
Tässä luvussa tarkastelemme, miten radikaali luovuus vaikuttaa elämäämme sekä yksilöinä että yhteiskuntana ja saa aikaan merkittäviä muutoksia parempaan suuntaan.
5.1. Systeeminen vaikutus
Tässä luvussa tutustut systeemiseen vaikutukseen ja keskeisiin tekijöihin radikaalisti luovien tulosten taustalla.
5.2. Paradigman muuttaminen
Tässä alaluvussa tutustut siihen, miten uudet olettamukset ja ajattelutavat muokkaavat politiikkaa ja yhteiskuntia. Saat myös esimerkkejä siitä, miten talousteorioiden paradigmat ovat ajan myötä muuttuneet.
5.3. Tulevaisuudesta tulee totta
Tässä alaluvussa tutustut ajatukseen, jonka mukaan henkilökohtainen ja kollektiivinen muutos muodostaa pohjan kestävälle tulevaisuudelle.
5.4. Miten maailma parannetaan
Tässä alaluvussa saat tietoa erilaisista tulevaisuuden skenaarioista ja tutustut ennakointimenetelmiin.
5.5. Uutuus ja innovaatiot
Tässä luvussa tutustut inkrementaaliseen, disruptiiviseen ja radikaaliin innovointiin ja ymmärrät radikaalin luovuuden ja innovoinnin väliset erot. Opit myös, miten organisaatioiden välinen yhteistyö edistääa radikaali luovuutta.