5.1. Systeeminen vaikutus

Miksi systeemien ymmärtäminen on tärkeää?

---

Dave Snowden on yksi vaikutusvaltaisimmista systeemiajattelijoista. Tässä TEDx-puheessaan hän kuvaili, miten nykymaailmassa on totuttu ratkaisemaan ongelmia ikään kuin maailma olisi järjestelmällinen kone. Me hajotamme asioita, irrotamme osia asiayhteydestään ja etsimme nopeita rationaalisia ratkaisuja. Pakotamme kaiken järjestykseen, ja niin hyödyllistä kuin järjestys voikin olla, se myös Snowdenin mukaan tappaa vapauden ja luovuuden. Mutta se ei myöskään toimi monimutkaisten tosielämän järjestelmien kanssa. 

Ilman systeemistä lähestymistapaa ratkaisuillamme on usein myös negatiivisia vaikutuksia eivätkä ne korjaa perimmäistä ongelmaa. Esimerkiksi maatalous, joka toisessa paikassa tuottaa meille ruokaa, aiheuttaa ylimääräisten ravinteiden valumista vesistöihin, mikä puolestaan vahingoittaa ekosysteemejä ja tappaa kaloja, jotka toimivat ravintona toisaalla. 

Toinen esimerkki on sosiaalinen media. Aluksi monet pitivät sitä mainiona ratkaisuna, joka yhdisti ihmisiä. Ajan myötä sen sivuvaikutukset tulivat näkyviin ja ihmiset tajusivat, että se usein pikemminkin erottaa kuin yhdistää meitä.

Vuonna 2023 Maailman talousfoorumi varoitti vuotuisessa Global Risks -raportissaan, että maailma on monikriisin partaalla: toisiinsa kytkeytyviä kriisejä on useilla alueilla, esimerkkeinä ilmastonmuutos ja biologisen monimuotoisuuden väheneminen, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden rapautuminen, laajamittainen pakkosiirtolaisuus ja tartuntatautien leviäminen. Vakavimmat pitkän aikavälin globaalit riskit liittyvät pahenevaan ekologiseen kriisiin. Tämä vaatii radikaaleja luovia tekijöitä omaksumaan planetaarisen ajattelutavan ja miettimään uudelleen ihmiskunnan suhdetta maailmaan.

Systeemiajattelijat (ks. alaluku 4.3, Systeemiajattelu ja systeeminen ymmärrys) vaativat haastamaan nykyiset oletukset ja näkökulmat siitä, mikä toimii hyvin ja mitä on muutettava. Jotta radikaali luovuus voisi todella muuttaa maailmaa, sen on toimittava systeemisellä tasolla. Systeeminen muutos edellyttää myös meidän itsemme, ajattelutapojemme ja keskinäisten suhteidemme radikaalia muuttamista.

Keskustelemme ensin siitä, mitä systeemiset vaikutukset ovat. Sen jälkeen esittelemme viitekehyksen, jonka avulla voimme muuttaa sitä, mitä pidämme elämässämme normaalina.

Muutosverkostot

Radikaali luovuus on joukkuelaji

---

Systeemit joista tässä puhumme eivät ole vakaita, vaan ne muuttuvat jatkuvasti. Ne ovat suurelta osin näkymättömiä, koska ne ovat juurtuneet ajattelutapoihin, arvoihin ja siihen, miten maailma hahmotetaan. Ne ovat myös monin tavoin tuntemattomia – ajatellaanpa luonnon luomaa systeemiä, ihmiskehoa, jonka toimintaa ei vieläkään täysin ymmärretä. Siksi systeeminen muutos etenee kokeilujen ja tosielämän tilanteista oppimisen kautta. Usein on mahdotonta määrittää etukäteen, mikä lopulta johtaa muutokseen ja miltä onnistuminen näyttää. Olennaista systeemisessä työssä on hyväksyä, että mukana on aina tietty määrä epäjärjestystä ja kaaosta.

Systeeminen muutos voi tapahtua taiteen kautta, sillä se luo uusia tapoja kokea, voi muuttaa meitä syvästi ja levittää uusia ajatuksia – ajatellaanpa esimerkiksi 1960-luvun rauhanliikkeen musiikkia. Myös liikeideat, innovatiiviset tuotteet ja sosiaaliset innovaatiot voivat luoda muutosta, samoin kuin aktivismi.

Tärkeä väline systeemisessä muutoksessa on kannustava ympäristö, jossa eri tavoin ajattelevat ihmiset voivat kokoontua yhteen. Vaikutusten saavuttamisessa on hyvin usein kyse tukea antavista sosiaalisista verkostoista.

Radikaalin luovuuden ytimessä on myös kollektiivinen inspiraatio. Se perustuu vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin, jotka voidaan kuvitella ja aloittaa tässä ja nyt.

Systeemin vaikutuspisteet

Mitkä ovat tehokkaimmat keinot vaikuttaa koko systeemiin?

---

Donella Meadowsin¹⁰ kehittämä systeemisen muutoksen vipuvaikutuskohdan käsite kuvaa hienosti sitä, miten pieni muutos yhdessä asiassa voi saada aikaan suuria muutoksia kaikessa.  

Pinnalliset vipuvaikutuskohdat liittyvät systeemien aineellisiin puoliin, kuten kannustimiin ja resurssivirtoihin. Syvät vipuvaikutuskohdat ovat tapoja, joilla systeemi on organisoitu, sen sääntöjä ja rakenteita, kuten lakeja. Syvimmällä tasolla vipuvaikutuskohtia ovat systeemien taustalla olevat perususkomukset, arvot, ideologiat ja maailmankatsomukset. 

Systeemin sääntöjen ja rakenteiden muuttaminen on tärkeää, mutta sääntöjen taustalla olevien syvempien ajattelutapojen muuttaminen voi johtaa vielä suurempaan ja merkityksellisempään muutokseen. Tyypillisesti yhteiskunnan muutospyrkimyksissä painotetaan vähemmän vaikuttavia, pinnallisia vipuvaikutuskohtia.¹¹

Meadows määritteli 12 vipuvaikutuskohtaa, joissa systeemejä voidaan muuttaa. Tässä ne ovat, vähiten tehokkaasta tehokkaimpaan:

12. vakiot, parametrit, numerot (kuten tuet, verot, standardit)
11. puskurien ja muiden vakauttavien varantojen (kuten varastojen ja taloudellisten säästöjen) koko
10. materiaalivarastojen ja -virtojen rakenne (kuten liikennejärjestelmät, väestön ikärakenne)
9. viiveiden pituudet (esimerkiksi kuinka kauan uudistus, vaikka energiantuotantolaitoksen rakentaminen, kestää)
8. negatiivisten palautemekanismien vahvuus (esimerkiksi termostaatti, joka pitää huoneen lämpötilan vakaana, tai markkinahinnat, jotka tasapainottavat kysynnän ja tarjonnan)
7. positiivisten palautemekanismien (esimerkiksi korko, joka kasvaa, mitä enemmän rahaa on) voimakkuus
6. tietovirtojen rakenne (missä ja kenelle tietoa jaetaan)
5. systeemin säännöt (kuten kannustimet, rangaistukset, rajoitukset)
4. valta lisätä, muuttaa, kehittää tai organisoida systeemin rakennetta (keskeiset vallankäyttäjät)
3. systeemin tavoitteet (kuten BKT:n kasvu)
2. ajattelutapa tai paradigma, josta systeemi – sen tavoitteet, rakenne, säännöt, viiveet, parametrit – syntyy (mukaan lukien uskomukset, arvot, ideologiat, maailmankatsomukset)
1. valta ylittää paradigmat (kysy asettua ajattelutapojen ulkopuolelle).

Systeeminen vaikutus

Miten systeemistä vaikutusta voi ennakoida?

---

Kompleksisten systeemien maailmassa teoillamme voi olla tahattomia vaikutuksia. Maailmanmuuttamiseen pyrkivien ihmisten on hyvä osata analysoida radikaalisti luovien systeemisten muutosyritysten mahdollisia seurauksia. Kolme näkökökulmaa voivat auttaa:

• systeemin osien keskinäiset kytkökset
• muutoksen leviäminen
• vaikutuksen kohteena olevien systeemien resilienssi ja sopeutumiskyky5,8,9.

Keskinäiset kytkökset

Arvioimalla systeemistä vaikutusta yksilöiden välisten kytkösten tasolla pyritään ymmärtämään, miten jokin teko systeemin yhdessä osassa voi vaikuttaa muihin samaan systeemiin kuuluviin.

Muutoksen leviäminen

Systeeminen vaikutus voidaan havaita laajemmassa mittakaavassa, kun tunnistamme systeemihierarkian. Esimerkiksi innovatiiviset tuotteet ovat osa taloudellisia systeemejä, jotka ovat osa yhteiskunnallisia systeemejä, ja kaikki yhteiskunnat ovat olemassa planeettamme ekologisessa systeemissä.9

Jos haluamme arvioida laajamittaisen muutoksen potentiaalia, voimme aloittaa tarkastelemalla suoraan toisiinsa kytkeytyneiden systeemien välisiä riippuvuuksia ja siirtyä vähitellen tarkastelemaan niiden yhteyksiä etäisempiin systeemeihin, kuten kaukana sijaitseviin yhteisöihin, teollisuudenaloihin ja jopa maiden välisiin systeemeihin.

Oletetaan esimerkiksi, että työskentelet organisaatiossa, jossa sinä ja tiimisi olette keksineet radikaalisti luovan ratkaisun kestävää tulevaisuutta varten. Tässä tapauksessa suoraan tiimiisi yhteydessä oleva systeemi voi olla organisaation viestintäosasto. Etäämpänä oleva systeemi voisi olla toinen verkostoosi kuuluva henkilö, joka työskentelee ja asuu toisessa maassa ja jota sinun toimintasi inspiroi käynnistämään oman radikaalisti luovan aloitteensa.

Resilienssi

Systeemisten vaikutusten ymmärtäminen edellyttää sen arvioimista, miten systeemit voivat reagoida ja sopeutua johonkin tekoon tai tapahtumaan. Tässä systeemisen resilienssin, sopeutumiskyvyn, tarkastelussa tutkitaan, lisääkö tai vähentääkö esimerkiksi aktivismi tai tekninen innovaatio systeemien resilienssiä. Joskus tarkoitus voi olla tuhoa tuottavan systeemin resilienssin horjuttaminen. Nykyaikaisessa geopoliittisessa informaatiosodassa tätä käytetään epämiellyttävien päämäärien tavoitteluun, mutta samalla tavalla tätä voi käyttää myös hyvään.

1. Bandura, A. (2006). Toward a psychology of human agency. Perspectives on psychological science, 1(2), 164-180.
2. Engeström, Y. (2007). Enriching the theory of expansive learning: Lessons from journeys toward coconfiguration. Mind, culture, and activity, 14(1-2), 23-39.
3. Engeström, Y., & Sannino, A. (2017). Studies of expansive learning: Foundations, findings and future challenges. Introduction to Vygotsky, 100-146.
4. Kerosuo, H. (2017). Transformative agency and the development of knotworking in building design. Agency at work: An agentic perspective on professional learning and development, 331-349.
5. Janssen, M. J., Bergek, A., & Wesseling, J. H. (2022). Evaluating systemic innovation and transition programmes: Towards a culture of learning. PLoS sustainability and transformation, 1(3), e0000008.
6. Meadows, D. (1999). Leverage points: places to intervene in a system. The Sustainability Institute. https://donellameadows.org/wp-content/userfiles/Leverage_Points.pdf
7. Midgley, G., & Lindhult, E. (2017). What is systemic innovation?. Center for Systems Studies, Research Memorandum 99, pp. 1-39.
8. Reynolds, M., Gates, E., Hummelbrunner, R., Marra, M., & Williams, B. (2016). Towards systemic evaluation. Systems Research and Behavioral Science, 33(5), 662-673.
9. Schmidt-Abbey, B., Reynolds, M., & Ison, R. (2020). Towards systemic evaluation in turbulent times–Second-order practice shift. Evaluation, 26(2), 205-226.
10. Schwartz Cowen, R., (1985). More Work for Mother. Basic Books.
11. Woiwode, C., Schäpke, N., Bina, O., Veciana, S., Kunze, I., Parodi, O., Schweizer-Ries, P. & Wamsler, C. (2021). Inner Transformation to sustainability as a deep leverage point: fostering new avenues for change through dialogue and reflection. Sustainability science 16(3), 841- 85