4.3. Systeemiajattelu ja systeeminen ymmärrys

Mitä on systeemiajattelu? Miten systeemiajattelun taitosi voisivat auttaa sinua luovan prosessin merkittävissä hetkissä?

---

Voidaan hyvin sanoa, että nykymaailmassa lähes kaikki on jotenkin kytketty toisiinsa. Tämä globaali maailma on hyvin monimutkainen systeemi, jossa on niin paljon syy- ja seuraussuhteita, ettei kaikkea voida täysin tietää tai hallita. Myös ihmiskeho on tällainen systeemi, samoin perhe, organisaatio ja mikä tahansa muu ihmisten muodostama yhteisö. Ilmastokin on kompleksinen systeemi ennalta arvaamattomine kriittisine pisteineen. Itse asiassa systeemi voi olla mikä tahansa kokonaisuus, joka koostuu vähintään kahdesta osasta, osien keskinäisistä suhteista sekä osien ja kokonaisuuden välisistä suhteista (ks. kuva 4.3.1). 

Miksi puhumme tällä kurssilla systeemeistä? Koska juuri ne muodostavat ympäristön, jossa luovaa työtä yhä useammin tehdään. Jos haluamme olla radikaalisti luovia ja muuttaa maailmaa, on tärkeä ymmärtää, miten systeemeihin voi vaikuttaa ja miten niiden kanssa voi tehdä töitä.

Systeemiajattelu on vaihtoehto perinteiselle tieteen ja työelämänkin menetelmälle, joka pilkkoo monimutkaiset ilmiöt pienempiin osiin ja saa ne näyttämään järjestelmällisemmiltä, tutummilta ja hallittavammilta. Systeemiajattelussa ei keskitytä vain yhteen osaan tai yksittäiseen tapahtumaan, vaan ajatuksena on miettiä, miten eri osat ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja vaikuttavat toisiinsa.

Mitä kaupungissa tapahtuu, kun AirBnB-palvelu otetaan käyttöön? Sen lisäksi, että AirBnB tarjoaa matkailijoille mahdollisuuden yöpyä kodeissa ja lyhytaikaisissa vuokra-asunnoissa, se on monissa paikoissa vaikuttanut asuntojen hintoihin ja saanut osan paikallisista asukkaista muuttamaan pois kaupunkien keskustoista edullisempien asuntojen perässä. Tämä ei varmastikaan ole ollut palvelun alkuperäinen tavoite, mutta se kuvaa hyvin monia systeemejä: on mahdotonta ennustaa täsmällisesti, miten jokin teko vaikuttaa maailmaan.

Vastaavasti muutos systeemin yhdessä osassa voi saada aikaan positiivisen vaikutuksen. Otetaan esimerkiksi sosiaalisesta mediasta alkunsa saanut #MeToo-liike. Sukupuoli- ja valtasuhteisiin liittyi seksuaalista häirintää, ja yksi osa systeemiä oli, että uhrit vaikenivat joko uransa tai maineensa tähden. Eräänä päivänä yksi nainen kuitenkin päätti kertoa julkisesti ahdistelustaan ja käytti siinä yhteydessä tunnistetta #MeToo. Se alkoi levitä ja lopulta muutti  systeemiä radikaalisti. Näinkin mittavia ja voimakkaita systeemejä on siis mahdollista muuttaa – ja siinä on apua radikaalista luovuudesta

Yhteenvetona voidaan todeta, että systeemiajattelussa pyritään näkemään metsä puilta. Se edellyttää kokonaisvaltaista näkökulmaa siihen, miten eri osatekijät ovat vuorovaikutuksessa keskenään. 

Systeemien muuttaminen

Mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

---

Kun pyritään muuttamaan systeemejä, on tärkeää tarkastella asioiden välisiä suhteita sen sijaan, että analysoitaisiin yksittäisiä asioita muista irrallaan. On myös tärkeää ymmärtää taustalla vaikuttavia uskomuksia ja arvoja. 

Esimerkiksi kun tutkitaan valtasuhteita, kuten #MeToo-liikkeen yhteydessä, ja pyritään saamaan aikaan muutosta, on analysoitava taustalla olevaa systeemiä. Joten vaikka #MeToo-liikekin pyrki ensin muuttamaan vain yhtä systeemin osaa, se johti lopulta paradigman, koko ajattelutavan, muutokseen sukupuolten välisissä suhteissa.

Koska systeemit ovat monin tavoin näkymättömiä ja tuntemattomia, tarvitsemme luovaa ajattelua, kun tutkimme, kokeilemme ja testaamme, miten systeemiin voidaan vaikuttaa. Tässä yhteydessä avoin suhtautuminen erilaisiin vaihtoehtoihin ja muiden ihmisten ideoihin on olennaisen tärkeää. Samalla kannattaa etsiä tapoja vaikuttaa systeemiin mahdollisimman tehokkaasti. 

Tunnettu systeemiajattelija Donella Meadows⁸ on määritellyt tapoja puuttua systeemeihin ja muuttaa niitä. Mielenkiintoista on, että hänen mukaansa menetelmät, joita tavallisesti käytetään muutoksen aikaansaamiseksi esimerkiksi julkisella sektorilla – systeemin toimintojen säätäminen, vaikkapa veroprosenttien muuttaminen – eivät ole kovin tehokkaita. Ilman hyviä systeemiajattelun taitoja ihmiset yrittävät usein saada aikaan systeemisiä muutoksia valitsemalla simppeleitä mekaanisia pintaratkaisuja, jotka joskus jopa pahentavat alkuperäistä ongelmaa.

Esimerkiksi maastopalojen sammutuskäytäntö, jossa pysäytetään tulipalojen eteneminen mahdollisimman nopeasti, on toisinaan itse asiassa pahentanut tilannetta estämällä tulipaloja raivaamasta aluskasvillisuutta ja kuollutta materiaalia pois luonnollisin keinoin. Tämä on johtanut siihen, että alueelle on kertynyt palavaa materiaalia, joka on pahentanut myöhempiä maastopaloja.

Kun tavoiteltavissa muutoksissa ei oteta huomioon koko systeemiä, käy lopulta niin, ettei systeemin perusta muutu.

Paras tapa löytää tehokas ratkaisu systeemin muuttamiseksi on vaikuttaa systeemiin liittyviin uskomuksiin ja oletuksiin. Tämä muuttaa paradigmaa, johon koko systeemi perustuu. #MeToo-liike on jälleen hyvä esimerkki.

Toinen erittäin tehokas tapa muuttaa systeemiä on lisätä sen itseorganisoitumiskykyä, jotta systeemi pystyy kehittymään itse. Tällöin systeemi itse on luova. Tällaiset systeemit ovat hyvin joustavia. Ne elävät erilaisuudesta ja vaihtelevuudesta.⁸

Monissa ihmisten luomissa systeemeissä lähteenä on ihmisten luovuus. ⁸

Tällaisten luovien ja kestävien systeemien kasvattamiseksi meidän on siis suosittava monimuotoisuutta sekä pystyttävä luopumaan täydellisestä kontrollista.

Vaikka meillä olisi hyvät systeemiajattelun taidot, emme voi oikeasti ennustaa ja hallita systeemejä, mistä Meadows⁸ on varoittanut. Todellinen maailma pysyy luonnostaan arvaamattomana ja hallitsemattomana. Sen sijaan, että pyrimme kontrolliin, meidän on opittava hyväksymään monimutkaisuus ja ystävystyttävä epävarmuuden kanssa.

Systeemiäly

Järki ja ajattelutaito ovat vain osa älykkyyttä.

---

Systeemiajattelussa on kyse analyyttisistä ja käsitteellisistä valmiuksista ymmärtää monimutkaisia, toisistaan riippuvaisia ilmiöitä. Systeeminen aistiminen, “sensing”, on sen sijaan näiden monimutkaisten keskinäisriippuvuuksien intuitiivista ymmärtämistä. Kyse on kyvystämme virittäytyä kokonaisuuden ymmärtämiseen. Ajattelu ja ymmärtäminen toimivat koko ajan meissä kaikissa, mutta muodollinen koulutuksemme ja usein myös työkokemuksemme on painottunut enemmän ajatteluun kuin ymmärtämiseen. Ajattelu ja ymmärrys yhdessä muodostavat systeemiälykkyyden.^9,12.

Systeemiälykkyydessä on kyse inhimillisistä toimijoista sekä tunne- että järkiolentoina. Lisäksi systeemiälykkyys on käsite, joka laajentaa perinteistä systeemiajattelua keskittymällä ihmisen ja systeemien myönteisen kasvun mahdollisuuksiin. Systeemiälykkyyden ajattelijoiden parissa keskitytään selvittämään, miten ihmiset voivat kehittää voimavaroja, jotka parantavat elämäämme.

Katso Aallon professorin Esa Saarisen esitys systeemiälykkyydestä. Jos video ei näy, voit katsoa sen täältä. Video on englanniksi, ja voit tarvittaessa hypätä sen yli.

Tee myös lyhyt testi omasta systeemiälykkyydestäsi! 

U-teoria

Muutoksen ohjaaminen sisältäpäin

---

Systeemiajattelun koulukuntia ja teorioita on monia. Esittelemme tässä vielä Otto Scharmerin¹⁰ U-teorian. Scharmer on Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) vanhempi yliopistolehtori ja yksi systeemistä muutosta tavoittelevan Presencing Instituten perustajista.

U-teorian tavoitteena on auttaa yksilöitä ja ryhmiä hyppäämään uudelle ajattelun ja tietoisuuden tasolle, jossa tapa hahmottaa itseä ja maailmaa muuttuu. Otto Scharmer päätyi U-teoriaan haastattelemalla ja kuuntelemalla  muutoksentekijöitä ja edelläkävijöitä, jotka ovat luoneet jotakin uutta tieteessä, liike-elämässä ja yhteiskunnassa, sekä osallistumalla itse moniin muutoshankkeisiin. Jotta voisimme todella muuttaa maailmaa, meidän on Scharmerin mukaan ensin muutettava sitä sisäistä paikkaa, josta käsin toimimme. Tämä itsessään on radikaalisti luova oppimisprosessi.

Scharmerin teorian mukaan meidän on aktivoitava syvempiä tietämisen lähteitä kuin vain mielemme ja ajattelumme. Kun alamme kiinnittää huomiota tunteisiin, intuitioon ja kehon tuntemuksiin, saamme kokonaisvaltaisemman näkemyksen asioista kuin jos luottaisimme vain rationaaliseen ajatteluun ja älylliseen päättelyyn. Yhdistämällä kaikki tietämisen laadut ja älykkyyden tyypit, joka meillä ihmisillä on, voimme luoda yhteyden sisällämme oleviin mahdollisuuksiin, jotka voivat olla avainasemassa systeemisessä muutoksessa. Meidän on myös tultava tietoisiksi sokeista pisteistä niissä sisäisissä paikoissa, joista käsin meistä jokainen toimii. Usein juuri tiedostamattomat uskomukset ja ajattelumallit estävät meitä tekemästä radikaalisti luovaa positiivista muutosta.

Avoin mieli on kyky luopua kaikenlaisesta arvostelutaipumuksesta. Kyse on siitä, että näkee tuorein silmin ja sallii uuden tiedon tulon. Avoimella sydämellä tarkoitetaan kykyä empatiaan ja kykyä tarkastella ongelmaa oman näkökulman sijaan jonkun toisen silmin ja kokemuksen kautta. Avoin tahtotila tarkoittaa kykyä päästää irti kaikista aikomuksista, identiteeteistä ja siitä, keitä luulemme olevamme, jotta voimme avautua uusille mahdollisuuksille. Kaikki tämä johtaa tietoisuuden muutokseen, jonka avulla ihmiset voivat oppia tulevaisuudesta sen koittaessa ja toteuttaa tätä tulevaisuutta maailmassa.

Tehokas ymmärrys edellyttää arvostelun, kyynisyyden ja pelon äänien vaimentamista ja huomion suuntaamista siitä, mitä on, siihen, mitä voisi olla. Kaikki tämä antaa meille mahdollisuuden muodostaa syvemmän yhteyden luovuuden lähteisiin ja ymmärtää, miten voimme tehdä luovista projekteista totta.

Systeemien sosiaalinen ulottuvuus

Halkeamien havaitseminen

---

Systeemiajattelussa on pohjimmiltaan kyse yhteisöllisyydestä, johonkin sosiaaliseen – tai pikemminkin sosioekologiseen – systeemiin kuulumisesta.  On tärkeää sovittaa oma visio ja arvot tasapainoon yhteisen päämäärän kanssa. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot ovat välttämättömiä, jotta voidaan työskennellä monenlaisten toimijoiden kanssa ja hyödyntää yhteisiä toimia radikaalin innovoinnin monimutkaisten kysymysten ratkaisemiseksi. 

”Yllätyksekseni opin, että ‘systeemiä’ ei sinänsä ole olemassa”, kirjoittaa Otto Scharmer kirjassaan The essentials of Theory U.¹⁰

”Sen sijaan on olemassa sidosryhmien yhteenliittymiä, jotka haluavat muuttaa järjestelmää yhteen suuntaan, ja toisia yhteenliittymiä, jotka haluavat muuttaa sitä toiseen suuntaan. Ja monia muita siinä välissä. Opin näkemään vanhassa systeemissä olevat halkeamat ja käyttämään niitä mahdollisuusikkunoina systeemimuutoksen testaamisessa.”

Scharmer kuvaa, miten hänen tapansa suhtautua systeemiin ajan myötä muuttui: aluksi hän piti systeemiä vihollisena, mutta myöhemmin hän rakensi siihen yhteyden, havaitsi siinä olevat halkeamat ja lopulta oppi keinot auttaa systeemin muuttamisessa.

1. Amabile, T. M., & Pratt, M. G. (2016). The dynamic componential model of creativity and innovation in organizations: Making progress, making meaning. Research in organizational behavior, 36, 157-183.
2. Amabile, T. M. (2019). Educating leaders who make a difference in the world. Perspectives on Psychological Science, 14(1), 7-11.
3. Csikszentmihalyi, M., (2013). Creativity: Flow and the Psychology of Discovery and Invention, HarperPerennial, 480 p.
4. Edmondson, A. C., Kramer, R. M., & Cook, K. S. (2004). Psychological safety, trust, and learning in organizations: A group-level lens. In Kramer, R., and Cook, K. (Eds), Trust and distrust in organizations: Dilemmas and approaches, 12, 239-272.
5. Edmondson, A. C., & Mogelof, J. P. (2006). Explaining psychological safety in innovation teams: organizational culture, team dynamics, or personality?. In Thomspon, L.L. and Choi, H-S. (Eds), Creativity and innovation in organizational teams (pp. 1-43). Psychology Press.
6. Geng, Z., Xiao, M., Tang, H., M Hite, J. and J Hite, S. (2022), “Tolerate to innovate: an expectancy-value model on error management culture and radical creativity”, Management Decision, Vol. 60 No. 7, pp. 2042-2059.
7. House, R. J., Hanges, P. J., Javidan, M., Dorfman, P. W., & Gupta, V. (Eds.). (2004). Culture, leadership, and organizations: The GLOBE study of 62 societies. Sage publications.
8. Meadows, D. (1999). Leverage points: places to intervene in a system. The Sustainability Institute. https://donellameadows.org/wp-content/userfiles/Leverage_Points.pdf
9. Saarinen, E., & Hämäläinen, R. P. (2010). The originality of systems intelligence. Essays on systems intelligence, 9-28. 
10. Scharmer, O. (2018). The essentials of Theory U: Core principles and applications. Berrett-Koehler Publishers. 
11. Schwartz, S. H. (2007). Value orientations: Measurement, antecedents and consequences across nations. Measuring attitudes cross-nationally: Lessons from the European Social Survey, 169-203.
12. Systemsawareness.org
13. Walton, A. P. (2014). The individual versus the group – A unique approach to the origins of creativity. Creativity in Business. Research Papers on Knowledge, Innovation and Enterprise, 2, 94-110.
14. Zhang, Y., Zhang, J., Gu, J., & Tse, H. H. (2022). Employee radical creativity: the roles of supervisor autonomy support and employee intrinsic work goal orientation. Innovation, 24(2), 272-289.