2.5. Luovuus ja hyvinvointi

Mikä on hyvinvoinnin ja luovuuden välinen suhde? Miten voit edistää hyvinvointiasi luovan elämäsi eri osa-alueilla?

---

Mitä hyvinvointi on? Kielitoimiston sanakirja määrittelee hyvinvoinnin hyväksi terveydentilaksi, hyväksi, harmoniseksi oloksi. Hyvinvointitutkijat ovat pohtineet hyvinvoinnin eri ulottuvuuksia yksilötasolla ja luokitelleet ne emotionaaliseksi, psykologiseksi ja fyysiseksi hyvinvoinniksi^5,8,16. Useimmat ihmiset pyrkivät huolehtimaan hyvinvoinnistaan elämän eri osa-alueilla, kuten työssä, perhesuhteissa ja ystävyyssuhteissa.

Hyvinvointi voi heijastua esimerkiksi

• päivän aikana koettujen positiivisten ja negatiivisten tunteiden suhteeseen
• omien saavutusten aiheuttamaan tyytyväisyyden tunteeseen
• fyysiseen kestävyyteen.

Tässä alaluvussa keskitymme kahteen ensimmäiseen hyvinvoinnin tyyppiin ja siihen, miten luovuus voi parantaa niitä työelämässä.

On olemassa joitakin itsetuntemukseen liittyviä henkilökohtaisia strategioita, joita voimme kehittää, jotta kokisimme voivamme paremmin. Aalto-yliopiston Oasis of Radical Well-being -projektissa esitellään tähän liittyen monenlaisia työkaluja ja strategioita, kuten omien tunteiden hyväksyminen, itsemyötätunnon vaaliminen, säännöllinen liikunta ja laadukkaat ihmissuhteet.

Luovuus voi johtaa hallinnan ja pystyvyyden tunteeseen. Kun tutkit luovaa identiteettiäsi ja kokeilet erilaisia asioita, merkityksellisyyden, itsesi toteuttamisen ja autenttisuuden tunteesi voi vahvistua. Kun luovuus ymmärretään sitoutumisena taiteelliseen toimintaan – esimerkiksi käsitöiden tekemiseen, piirtämiseen, laulamiseen tai tanssimiseen – se voi synnyttää myönteisiä tunteita, kuten haltioitumista, iloa, kiitollisuutta, toivoa, inspiraatiota ja elinvoimaa.

Tällä kurssilla keskitymme luovuuteen strategiana, joka tarjoaa elämälle tarkoituksen, merkityksen ja ilon. Tässä alaluvussa tarkastelemme, mitä tarkoittaa elää luovasti ja mikä on sen vaikutus subjektiiviseen hyvinvoinnin kokemukseen.

Luova ongelmanratkaisu ja tunnetietoisuus

Millaista on osallistua rohkeutta vaativaan projektiin ilman aiempaa kokemusta? Miltä tuntuu projektin aikana? Entä kun projekti on ohi?

---

On havaittu, että asiantuntijat, joiden työ edellyttää luovaa ajattelua ja osaamista, kokevat vähemmän myönteisiä tunteita kuin ihmiset, jotka käyttävät luovuuttaan vapaa-ajalla¹⁴. Tämä saattaa selittyä työhön liittyvien ongelmien luonteella, sillä ne ovat usein monimutkaisia ja epävarmuutta aiheuttavia. Luovaa ongelmanratkaisua edellyttävät työhön liittyvät haasteet voidaan jakaa kolmeen tyyppiin: 1) rohkeutta vaativat riskialttiit ongelmat, jotka vaikuttavat monien ihmisten elämään, 2) yllättävät, epämääräiset ongelmat ja 3) uudet projektit. Työkontekstissa tällainen tilanne vaatii luovaa prosessia, jossa tunteilla on keskeinen rooli ratkaisujen löytämisessä.

Alussa negatiiviset tunteet, kuten tyytymättömyys ja turhautuminen, ohjaavat huomion ongelmiin¹⁸. Kun luova prosessi on käynnistynyt, positiiviset tunteet auttavat osoittamaan, kun ratkaisu toimii hyvin, kun taas negatiiviset tunteet merkitsevät, että jokin ei ole aivan oikein ja että tarvitaan lisää tutkimista ja kokeilua. Kaiken kaikkiaan luovan prosessin herättämien tunteiden ymmärtäminen ja säätely on olennaista, jotta varmistetaan, että ne edesauttavat tuoreiden ja hyödyllisten lopputulosten saavuttamista.

Itsetuntemus ja itsesäätely luovan prosessin aikana vaikuttavat näin ollen psykologiseen ja emotionaaliseen hyvinvointiin. Lisäksi koko luovan prosessin ajan asiantuntijoita voivat ohjata heidän autonomisuuden, hallinnan tunteen ja yhteenkuuluvuuden tarpeensa^7,9. Prosessin päätyttyä luovan työn tekijät nauttivat onnistumisen tunteesta.

Mitä haastavampi ja uudenlaisempi ongelma on, sitä enemmän hyvinvoinnissa on ylä- ja alamäkiä. Luovan ongelmanratkaisijan rooli työpaikalla vaatii tunnetietoisuutta ja sinnikkyyttä.

Tutkijat Petrou & Jongerling¹⁰ osoittivat, että koronakriisin aikaan inkrementaalinen luovuus työssä oli yhteydessä sekä työntekijöiden hyvinvointiin että suorituskykyyn, kun taas radikaali luovuus oli ensisijaisesti yhteydessä työntekijöiden kehittymiseen. Radikaali luovuus työssä ei synny tyytyväisyydestä tai itseriittoisuuden tunteesta – päinvastoin, se voi osoittautua arvokkaaksi strategiaksi kriisin proaktiivisessa työstämisessä, vaikka se ei aina tuntuisikaan hyvältä.

Siksi radikaalia luovuutta tavoittelevien organisaatioiden johtajien pitäisi rohkaista työntekijöitä rikkomaan sääntöjä tavalla, joka suojaa työntekijöiden hyvinvointia. Esimerkiksi Googlen innovaatiolaboratorion johtaja Astro Teller kertoi TED-puheessaan tavasta, jolla ihmiset saadaan tuntemaan olonsa mukavaksi suurissa, riskialttiissa projekteissa ja rohkeutta vaativien ideoiden tutkimisessa ja testaamisessa: “Sen sijaan, että välttelisimme sotkua ja teeskentelisimme, ettei sitä ole, olemme yrittäneet tehdä siitä vahvuutemme.”

Googlen innovaatiolaboratorion tehtävänä on ”luoda radikaaleja uusia teknologioita maailman vaikeimpien ongelmien ratkaisemiseksi”. Keksijöistä, tutkijoista, insinööreistä ja yrittäjistä koostuva tiimi työskentelee maailman vaikeimpien ongelmien, kuten puhtaan energian, elintarvikehuollon ja terveydenhuollon, parissa. Silloinkin, kun testihankkeet eivät suju toivotulla tavalla, hankkeeseen osallistuvat ihmiset saavat bonuksia ja positiivista vahvistust1¹².

Luovuutta tarvitaan työpaikan epämääräisten ja uudenlaisten haasteiden ratkaisemiseen. Vaikka tällaisiin haasteisiin liittyy epävarmuutta, vastustusta ja tunnemyrskyjä, niiden ratkaiseminen johtaa henkilökohtaiseen kasvuun ja onnistumisen tunteeseen. Organisaation tuki on arvokasta erityisesti silloin, kun yritykset haluavat, että niiden työntekijät harjoittavat radikaalia luovuutta.

Luovat harrastukset ja hyvinvointi

Tutkimukset osoittavat, että luovat harrastukset edistävät hyvinvointia monin tavoin.

---

Millaista taiteellista toimintaa sinä olet harjoittanut viime aikoina? Oliko se työhön liittyvää vai harrastus?

Taiteellinen toiminta keskittyy johonkin taiteellista luovuutta vaativaan tekemiseen, kuten piirtämiseen, muotoiluun, musiikin tekemiseen, valokuvaukseen, kuvataiteeseen tai kirjoittamiseen. Luova harrastus voi olla taiteellista toimintaa, mutta se voi olla myös mitä tahansa toimintaa, jota harrastat luovalla tavalla ajanvietteenä. Se voi olla harrastus, joka vie huomion pois muista huolista, tai se voi olla keino kehittää luovaa identiteettiä tavalla, joka ei ole mahdollista työelämässä. Motiivista riippumatta kyse on luovasta toiminnasta nauttimisesta ilman, että odottaa saavansa palkkaa tai tunnustusta.

Luova harrastus parantaa emotionaalista hyvinvointia tuottamalla positiivisia tunteita ja psykologista hyvinvointia merkityksen, tarkoituksen ja pätevyyden tunteen kautta¹⁴. On esimerkiksi tehty tutkimus korkeakouluopiskelijoista, joista noin neljänneksellä oli pääaineenaan jokin taideaine. Tutkijat havaitsivat, että henkilöt, jotka ilmoittivat tekevänsä jotakin luovaa tyypillisen päivän aikana – he esimerkiksi piirsivät, kirjoittivat, sovelsivat luovuutta ruoanlaittoon jne. – tunsivat itsensä muita opiskelijoita todennäköisemmin onnellisiksi ja aktiivisiksi.¹³

Myös tutkija Connerin ja tiimin tutkimuksesta tuli samankaltaisia tuloksia. Taiteellinen toiminta johti useampiin positiivisiin tunteisiin kyseisinä päivinä. Richardsin mukaan luova toiminta on hyvinvoinnin syy ja merkki hyvinvoinnista¹¹.

Saatat jo hoitaa fyysistä terveyttäsi käymällä kuntosalilla tai lenkkeilemällä. Mutta oletko valmis ottamaan aikaa luovalle harrastukselle emotionaalisen ja henkisen hyvinvointisi nimissä?

Luovan identiteetin ja työn yhteensovittaminen

Kuinka hyvin luova identiteettisi vastaa ammatillista rooliasi?

---

Luova identiteetti tarkoittaa, että näet luovuuden olennaiseksi osaksi sitä, kuka olet ja mitä teet. Jos olet tietoinen luovuudestasi mutta ammatillinen roolisi tuntuu olevan irrallaan luovasta identiteetistäsi, kehityksesi voi kärsiä⁴. Saatat tuntea olosi turhautuneeksi ja motivaatiosi voi heikentyä.

Onneksi nämä negatiiviset tunteet voivat motivoida sinua asettamaan uuden uratavoitteen, jotta voit tuntea olevasi oikea luova ihminen oikeassa luovassa työssä^15. Seuraavat kysymykset voivat auttaa sinua löytämään sopivan tavan ilmaista luovaa identiteettiäsi:

• Pidätkö itseäsi luovana ajattelijana, joka toimii mielellään aloitteellisesti? Sinulle voisi sopia yrittäjämäinen rooli yrityksessä tai jopa oman yrityksen perustaminen.
• Koetko olevasi kekseliäs henkilö, joka tykkää motivoida ihmisiä saamaan asioita aikaan? Sinulle voisi sopia johtajan tehtävä.
• Oletko havainnut itselläsi taiteellista osaamista, jota olet valmis harjoittamaan työksesi? Sinulle voisi sopia työ niin kutsutulla luovalla alalla.
• Oletko löytänyt jonkin tiedon osa-alueen, johon liittyvästä sisällöstä et ole saada tarpeeksesi? Sinulle voisi sopia alan asiantuntijan rooli.

Usein luovan yksilön kokema tyytyväisyyden ja merkityksellisyyden tunne liittyy mahdollisuuteen toteuttaa luovaa identiteettiään tietyssä työympäristössä.

Lähteet

1. Beghetto, R. A. (2006). Creative self-efficacy: Correlates in middle and secondary students. Creativity research journal, 18(4), 447-457.
2. Berkman, E. T. (2018). The neuroscience of goals and behavior change. Consulting Psychology Journal: Practice and Research, 70(1), 28-44. https://doi.org/10.1037/cpb0000094
3. Conner, T. S., DeYoung, C. G., & Silvia, P. J. (2018). Everyday creative activity as a path to flourishing. The Journal of Positive Psychology, 13(2), 181-189.
4. De Valverde, J., Sovet, L., & Lubart, T. (2017). Self-construction and creative “life design”. In The creative self (pp. 99-115). Academic Press.
5. Fredrickson, B. L., Grewen, K. M., Algoe, S. B., Firestine, A. M., Arevalo, J. M., Ma, J., & Cole, S. W. (2015). Psychological well-being and the human conserved transcriptional response to adversity. PloS one, 10(3), e0121839.
6. Karwowski, M., & Lebuda, I. (2016). The big five, the huge two, and creative self-beliefs: A meta-analysis. Psychology of Aesthetics, Creativity, and the Arts, 10(2), 214.
7. Martela, F., Ryan, R. M., & Steger, M. F. (2018). Meaningfulness as satisfaction of autonomy, competence, relatedness, and beneficence: Comparing the four satisfactions and positive affect as predictors of meaning in life. Journal of happiness studies, 19, 1261-1282.
8. Martela, F., & Sheldon, K. M. (2019). Clarifying the concept of well-being: Psychological need satisfaction as the common core connecting eudaimonic and subjective well-being. Review of General Psychology, 23(4), 458-474.
9. Martela, F., Lehmus-Sun, A., Parker, P. D., Pessi, A. B., & Ryan, R. M. (2023). Needs and well-being across Europe: Basic psychological needs are closely connected with well-being, meaning, and symptoms of depression in 27 European countries. Social Psychological and Personality Science, 14(5), 501-514.
10. Petrou, P., & Jongerling, J. (2022). Incremental and radical creativity in dealing with a crisis at work. Creativity Research Journal, 1-17.
11. Richards, R. (2010). Everyday creativity. The Cambridge handbook of creativity, 189-215.
12. Sawyer, K., (2017). Group Genius: The Creative Power of Collaboration (Revised Edition). Basic Books.
13. Silvia, P. J., Beaty, R. E., Nusbaum, E. C., Eddington, K. M., Levin-Aspenson, H., & Kwapil, T. R. (2014). Everyday creativity in daily life: An experience-sampling study of “little c” creativity. Psychology of Aesthetics, Creativity, and the Arts, 8(2), 183.
14. Smith, K., Pickering, A., & Bhattacharya, J. (2022). The creative life: A daily diary study of creativity, affect, and well-being in creative individuals. Creativity Research Journal, 34(4), 460-479.
15. Velcu-Laitinen, O., (2022). How to Develop Your Creative Identity at Work. Apress.
16. Warr, P., & Nielsen, K. (2018). Wellbeing and work performance. In E. Diener, S. Oishi, & L. Tay (Eds.), Handbook of well-being. Salt Lake City, UT: DEF Publishers. DOI:nobascholar.com
17. Waters, L., Algoe, S. B., Dutton, J., Emmons, R., Fredrickson, B. L., Heaphy, E.,& Steger, M. (2022). Positive psychology in a pandemic: Buffering, bolstering, and building mental health. The Journal of Positive Psychology, 17(3), 303-32.
18. Zhou, J., & George, J. M. (2001). When job dissatisfaction leads to creativity: Encouraging the expression of voice. Academy of Management journal, 44(4), 682-696.