3.2. Luovuuden mahdollistajat

Mitkä tekijät ja esteet vaikuttavat luovuuteen ja sen toteuttamiseen? Mikä lisää luovuuden toteutumisen todennäköisyyttä?

---

Luovuuden ajatellaan usein liittyvän taiteeseen ja muotoiluun, mutta luovuus on osa työtä monilla muillakin aloilla. Innovatiivisuus on monilla aloilla erittäin haluttu ominaisuus, ja luovuus liittyy siihen olennaisella tavalla.

Luovuustutkimuksessa⁵ innovaatiolla tarkoitetaan sellaisten ideoiden, prosessien, tuotteiden tai menettelytapojen tarkoituksellista käyttöönottoa ja soveltamista, jotka ovat työssä, työryhmässä tai organisaatiossa uusia. Organisaatiokirjallisuudessa erotellaan usein luovuus ja innovaatio.

“Työssä luovuus ja innovointi ovat prosesseja, tuloksia ja tuotteita, jotka syntyvät yrityksistä kehittää ja ottaa käyttöön uusia ja parempia tapoja tehdä asioita. Tämän prosessin luovuusvaihe viittaa ideoiden tuottamiseen, ja innovointi viittaa seuraavaan vaiheeseen, jossa ideat pannaan täytäntöön tavoitteena kehittää parempia menettelytapoja, käytäntöjä tai tuotteita. Luovuutta ja innovointia voi tapahtua yksilön, työryhmän tai organisaation tasolla tai usealla tasolla yhdessä, mutta ne johtavat poikkeuksetta tunnistettaviin hyötyihin yhdellä tai useammalla näistä analyysitasoista.”¹

Luova toiminta määritellään usein itseilmaisuun pyrkiväksi ja sisäisesti motivoituneeksi, kun taas innovoinnin sanotaan olevan ulkoisten kannustimien ohjaamaa. Motivaatiosta riippumatta luovuus on välttämätöntä innovoinnille. Jos luovuus on ideoiden kehittämistä, ajattelua ja tekemistä, innovaatio on näiden ideoiden soveltamista. Jokaisen innovaation ytimessä on luova toiminta.

Luovuutta itsessään ei kuitenkaan voi hallita tai toimittaa tilauksesta. Sen sijaan, että luovaa tai radikaalisti luovaa toimintaa yritetään pakottaa, paras vaihtoehto ihmisille ja organisaatioille on luovuuden johtaminen.³

Luovuudella voi olla mahdollistavia ja estäviä tekijöitä, ja näitä tekijöitä voidaan hallita. On olemassa erilaisia tapoja poistaa luovuuden esteitä sekä luoda sille tarkoituksellisesti tilaa. Luovuuden mahdollistajat ja esteet voivat olla sosiaalisia tai aineellisia. Tässä alaluvussa tarkastelemme, mitä organisaatiokirjallisuus sanoo aiheesta, ja sovellamme näitä ajatuksia radikaalin luovuuden johtamiseen – itsessämme ja muissa.

Luova ilmapiiri

Millainen on luova ilmapiiri? Mitä se tarkoittaa käytännössä?

---

Yksi tapa määritellä organisaation sosiaaliset luovuuden mahdollistajat ja esteet on tarkastella niitä organisaatioympäristön näkökulmasta. Alaluvussa 1.2 Radikaalia luovuutta edistävä kulttuuri opitaan, että ympäröivä sosiaalinen ja materiaalinen ympäristö vaikuttaa yksilöiden luovuuteen. Tarkastellaan tätä ajatusta hieman tarkemmin.

Organisaatiotutkijat ovat kehittäneet luovan ilmapiirin käsitteen, jolla tarkoitetaan luovuudelle suotuisaa ilmapiiriä organisaatiossa. Tässä yhteydessä ilmapiiri määritellään ihmisten ympäristöä koskeviksi käsityksiksi, jotka muokkaavat heidän keskinäistä vuorovaikutustaan ja heidän saavuttamiaan tuloksia. Toisin sanoen luova ilmapiiri tarkoittaa sitä, miten organisaatioympäristö vaikuttaa ihmisten halukkuuteen innovoida ja toimia luovasti. Aiheesta on kirjoitettu seuraavasti:

“Ilmapiiri voi olla innovoinnin kriittinen osatekijä siinä määrin kuin se mahdollistaa työskentely-ympäristön, joka viime kädessä edistää innovaatioprosessia.”⁴

Luovaa ilmapiiriä voidaan tutkijoiden⁴ mukaan vaalia tai parantaa seuraavien viiden tekijän avulla. Näitä voidaan pitää luovuuden mahdollistajina.

Ensimmäinen tekijä on yhteistyö. Tämä viittaa toisiaan tukevaan ja kannustavaan tiimiin, jonka jäsenet luottavat toisiinsa ja kunnioittavat toisiaan, jakavat ja tukevat toistensa ideoita avoimesti ja keskustelevat ja väittelevät niistä rakentavasti. Myös eri alojen ammattilaisten välisen yhteistyön edistäminen tukee luovaa ilmapiiriä. Monissa luovissa projekteissa tiimin jäsenet kokoontuvat säännöllisesti ideoimaan yhdessä, tekevät yhteistyötä ja antavat toisilleen rakentavaa palautetta.

Toinen luovuutta edistävä tekijä on kannustava johtaminen. Johto voi rohkaista entistä innovatiivisempiin ja tavanomaisesta poikkeaviin ideoihin olemalla helposti lähestyttävä ja avoin ehdotuksille. Tällaisessa organisaatiokulttuurissa ideointiin kannustetaan ja siitä palkitaan. Riskinottoa tuetaan. Kokeiluja ja niihin liittyviä riskejä siedetään. Riskinotto nähdään osana luovaa prosessia. Esimerkkinä voi olla esihenkilö, joka kuuntelee aktiivisesti tiimiensä ideoita ja antaa tiimeille vapauden kokeilla uusia lähestymistapoja.

Luovuus tarvitsee kukoistaakseen myös riittäviä resursseja. Ne voivat olla taloudellisia, aineellisia tai aineettomia, kuten aikaa. Luovaa asennetta ja osaamista voidaan pitää välttämättömänä henkilöresurssina. Esimerkiksi ajan varaaminen uusien asioiden miettimiseen ja tekemiseen voi olla arvokas luovuusresurssi.

Organisaation ilmapiiri haastaa ihmisiä tehtävillä, tavoitteilla ja institutionaalisella toiminnalla. Merkitykselliset haasteet tarjoavat mahdollisuuksia kokeiluihin ja luovaan ongelmanratkaisuun. Työnantaja voi esimerkiksi antaa työntekijöilleen monimutkaisia, mielenkiintoisia ja mukaansatempaavia projekteja. Ne edellyttävät rajoja rikkovaa ajattelua ja uusien haasteiden ratkaisemista.

Myös autonomia ja osallistuminen ovat keskeisessä asemassa. Luovuutta edistävässä ympäristössä ihmisille tarjotaan mahdollisuuksia ja lupa toimia aloitteellisesti. Jos esimerkiksi suunnittelijalle annetaan mahdollisuus valita itse ohjelmisto tai muut työkalut projektia varten, hän voi tutkia luovia ratkaisuja itsenäisesti.

Vaikka nämä viisi tekijää voivat edistää luovaa ilmapiiriä organisaatiossa, voimme tarkastella niitä myös luovuuden esteinä. Kun organisaatio pyrkii edistämään kyseistä tekijää, luova ilmapiiri paranee. Kun organisaatio torjuu vähentää ponnisteluja kyseisen tekijän eteen, luova ilmapiiri heikkenee.

Yksilötason luovuuden johtaminen

Kysymyksiä oman luovuutesi vaalimiseksi

---

Kuten luultavasti huomasitkin edellä olevaa pohdintatehtävää tehdessäsi, oman luovuuden edistämiseen liittyy näkökohtia, joihin voi itse vaikuttaa, ja toisia, joihin ei voi. Jos et esimerkiksi ole johtavassa asemassa, sinulla ei juurikaan ole mahdollisuutta vaikuttaa siihen, että johtaminen organisaatiossa olisi kannustavaa. Saatat ehkä päästä eroon kannustamattomasta johtajuudesta vaihtamalla tiimiä tai työpaikkaa – mutta se ei aina ole mahdollista. Samoin resurssien saatavuus voi riippua suuresti taloudellisesta tilanteestasi. Avain henkilökohtaisen luovan ilmapiirin edistämiseen on siis usein siinä, että hallitset ne asiat, joihin sinulla on valtaa. Tämä tarkoittaa, että tilanne vaihtelee yksilökohtaisesti.

Sinä itse määrittelet, mikä toimii sinulle. Apuna tämän pohtimisessa voit käyttää esimerkiksi kysymyksiä. Seuraavassa on muutamia esimerkkikysymyksiä, joiden avulla voit miettiä keinoja yhteistyön edistämiseksi:

• Kuinka tärkeänä pidät yhteistyötä oman luovuutesi kannalta?
• Onko sinulla tapana jakaa luovia kiinnostuksenkohteitasi ja ideoitasi muiden kanssa?
• Onko sinulla mahdollisuus ja halua keskustella työstäsi kollegoidesi kanssa avoimin mielin saadaksesi rakentavaa palautetta?
• Oletko mukana verkostoissa, joissa voit jakaa ideoita, inspiraatiota ja tietoa?
• Millä muilla tavoin voisit osallistua yhteistyöhön, joka tukisi luovuuttasi?

Nämä kysymykset ovat vain ehdotuksia. Voit keskittyä myös muihin tekijöihin ja esittää sellaisia kysymyksiä kuin ”Millaiset tehtävät koen henkilökohtaisesti mielekkäiksi ja haastaviksi?” tai ”Koenko nykyisen luovan ilmapiirin elämässäni mielekkääksi ja haastavaksi? Miksi tai miksi en?”

Pohtimalla, miten luovan ilmapiirin viisi tekijää liittyvät sinuun henkilökohtaisesti, voit löytää uusia tapoja muokata ympäristöäsi sellaiseen suuntaan, että se tukee luovuuttasi.

Radikaalia luovuutta edistävä ilmapiiri

Ovatko ristiriidat sallittuja?

---

Organisaatiotutkimuksen piirissä on ristiriitaisia näkemyksiä siitä, pitäisikö luovien tiimien olla hyvin monimuotoisia ja koostua erilaisista taustoista tulevista ihmisistä vai hyötyisivätkö ne homogeenisemmasta kokoonpanosta. Vaikuttaa siltä, että molemmat näkemykset ovat oikeita – tai ehkä oikea vastaus löytyy tässäkin ääripäiden väliltä.

Monimuotoisuus laajentaa ajatusten, havaintojen ja hyödyllisten yhteyksien kirjoa, kun taas samankaltaisuus rohkaisee jakamaan ja lisää tuttuuden tunnetta. Myös se edistää luovuutta.

Näyttää kuitenkin siltä, että radikaali luovuus on tässä suhteessa erilaista. Radikaalisti luovien tulosten aikaansaamiseksi monimuotoisuutta olisi lisättävä, vaikka se vaarantaisikin sosiaalisen läheisyyden ja harmonian. Ristiriitoja ja erilaisia näkökulmia pitäisi sietää. Tämän hallitsemiseksi radikaalisti luovat tiimit tarvitsevat tavanomaista parempia tunnetaitoja².

1. Anderson, N., Potočnik, K., & Zhou, J. (2014). Innovation and creativity in organizations: A state-of-the-science review, prospective commentary, and guiding framework. Journal of management, 40(5), 1297-1333.
2. Eloranta, V., Hakanen, E., Shaw, C. (2024). Teaching for paradigm shifts: Supporting the drivers of radical creativity in management education. Educational Research Review 45,  100641. https://doi.org/10.1016/j.edurev.2024.100641
3. Hill, L., Brandeau, G., Truelove, E. & Lineback, K. (2014). Collective Genius. In Harvard Business Review, https://hbr.org/2014/06/collective-genius.
4. Hunter, S. T., Bedell, K. E., & Mumford, M. D. (2005). Dimensions of creative climate: A general taxonomy. The International Journal of Creativity & Problem Solving, 15(2), 97-116.
5. Runco, M. (2014). Creativity. Theories and Themes: Research, Development and Practice. 2nd edition. Elsevier Inc.