3.5. Toteutus

Mitä toteutus tarkoittaa luovassa prosessissa? Miten luova prosessi saatetaan päätökseen?

---

Ideoiden ja ajattelun todellinen arvo tulee esiin, kun ne pannaan täytäntöön ja jaetaan muiden kanssa. Ideat, joita ei koskaan toteuteta, eivät voi ratkaista ongelmia.

Wallasin luovan prosessin mallin viimeiset vaiheet ovat oivaltaminen ja todentaminen. Voit lukea lisää hänen teoriastaan Luova prosessi -alaluvusta. Oivallusvaihe on idean toteuttamista varten. Sitä kuvataan usein hetkenä, jolloin ahaa-elämykset tapahtuvat. Kokeilemisella voi olla tässä vaiheessa suuri merkitys. Kaikki saamasi tieto yhdistyy ratkaisuksi, joka saattaa ilmaantua, kun sitä vähiten odotat. Todentamisvaiheessa korostuvat toteutus, soveltuvuus ja projektista riippuen tekniset yksityiskohdat. Tässä vaiheessa myös terävöität, arvioit ja hiot ideaasi, jonka jälkeen toteutat sen ja esittelet lopputuloksen.

Radikaalin luovuuden monialainen prosessi on uudenlainen, avoin, epävarma ja kehittelevä, iteratiivinen työskentelytapa. Prosessi voi olla epäjatkuva ja johtaa ahaa-elämyksiin. Radikaalilla luovuudella on kuitenkin oltava päätepiste, jossa idea toteutetaan ja prosessi päättyy. Tässä vaiheessa lopputulosta arvioidaan sen hyödyllisyyden ja toteutettavuuden kannalta. Tällä kurssilla kutsumme luovan prosessin viimeistä vaihetta toteutukseksi, jossa tie vie projektihuoneesta, studiosta, työpajasta tai laboratoriosta markkinoille tai yleisön nähtäville.

Esimerkiksi tunnetun organisaatioiden luovuustutkijan Teresa Amabilen² mukaan organisatorinen innovaatio on luovien ideoiden menestyksekästä toteuttamista organisaatiossa. Tämä liittyy kaikkeen uusista ideoista uusiin tuotteisiin, prosesseihin, käytäntöihin, toimintatapoihin tai palveluihin. Vastaavasti termiä toteutus käytetään tässä yhteydessä laajasti käsittämään ideoiden kehittämiseen ja niiden käyttöönottoon liittyvät tekijät. Pohjimmiltaan toteutus tarkoittaa ideoiden muuttamista konkreettisiksi, fyysisiksi tai aineettomiksi, tuloksiksi. Toteutus on keskeinen osa luovaa prosessia, sillä siinä voidaan lopulta arvioida ideoiden vaikutusta.

Kaksi toteutuksen mahdollistavaa tekijää

Mikä ratkaisee, saadaanko luova hanke lopulta käyttäjien ja yleisön ulottuville?

---

Miksi joitakin ideoita ei toteuteta? On tutkittu, mitkä tekijät vaikuttavat matalan ja korkean tason luovien ideoiden toteuttamiseen. Matalan tason luovat ideat eivät ole yhtä uraauurtavia, ja niillä katsotaan olevan enemmän inkrementaalinen tai rutiininomainen vaikutus organisaatioihin. Korkean tason luovilla ideoilla on suurempi potentiaali aiheuttaa disruptiota vallitsevaan tilanteeseen ja saada aikaan merkittäviä muutoksia tai innovaatioita organisaatiossa. Käsite vastaa läheisesti tämän verkkokurssin käsitystä radikaalista luovuudesta.⁴

On tunnistettu kaksi tekijää, jotka vaikuttavat matalan ja korkean tason luovien ideoiden toteuttamiseen. Tutkimuksessa on kutsuttu niitä toteutusvälineistöksi ja verkostoitumiskyvyksi. Toteutusvälineistö liittyy taitoihin ja resursseihin, joita tarvitaan ideoiden toteuttamiseen käytännössä. Onko yksilöillä esimerkiksi riittävät valmiudet, aika, budjetti ja työkalut toteuttamiseen? Myös ideat, joiden toteutusvälineistö on heikko, voidaan toteuttaa menestyksekkäästi.⁴

Toinen tekijä, joka vaikuttaa ratkaisevan tärkeältä luovien ideoiden toteuttamisessa, on verkostoitumiskyky. Tällä tarkoitetaan yksilön kykyä luoda yhteyksiä kollegoihin, sidosryhmiin ja muihin organisaation kannalta merkityksellisiin tahoihin. Tämä kyky on arvokas, kun halutaan puolustaa tiettyä hanketta sisäisesti. Heikko verkostoitumiskyky tekee korkean tason luovien ideoiden toteuttamisen lähes mahdottomaksi. Toisin sanoen korkeatasoiset luovat ideat perustuvat useiden sidosryhmien väliseen yhteistyöhön, eikä niitä voida toteuttaa pelkästään yksilöiden toimilla.⁴

Tutkimuksesta voidaan tehdä seuraavat johtopäätökset:

• Korkean tason luovien ideoiden (tai radikaalisti luovien ideoiden) toteuttaminen on haastavampaa, koska niillä on merkittävä vaikutus ja ne tuovat organisaatioon mullistavia muutoksia. Organisaation on esimerkiksi helpompi muuttaa työntekijöiden virkapukujen väriä (matalan tason luova idea) kuin antaa kaikille työntekijöille mahdollisuus tehdä etätyötä (korkean tason luova idea). Matalan tason luovan idean vaatimat muutokset ovat yleensä huomattavasti pienempiä kuin korkean tason luovan idean aiheuttamat muutokset.
• Matalan tason luovien ideoiden (kuten vaiheittaisten muutosten) toteuttaminen on helpompaa, koska ne vaativat vähemmän resursseja ja niihin liittyy vähemmän sidosryhmiä. Niiden vaikutus on rajallinen, ja ne vaikuttavat vähemmän prosesseihin, järjestelmiin tai yksilöihin.
• Verkostoitumiskyvyllä eli taidolla luoda ja ylläpitää monialaisia suhteita on keskeinen rooli luovien ideoiden käytännön toteutuksen helpottamisessa; ne auttavat saamaan organisaation sosiaaliset resurssit käyttöön.⁴

Läheinen suhde työhön

Toteutuksen perimmäinen taito on usein hiljaista ja ruumiillista.

---

Oman alan hallitseminen on luonnollisesti ratkaisevaa toteutusvaiheessa. Joskus toteutus on pitkä ja huolellinen prosessi, mutta se voi tapahtua myös hyvin nopeasti, jolloin luovuus ja toteutus tapahtuvat samanaikaisesti – mikä on yleistä esimerkiksi joukkueurheilussa.

Tällaista kekseliäisyyttä tekniikan alalla havainnollistaa ikoninen Apollo 13 -lento Kuuhun huhtikuussa 1970. Koko tapahtuman ajan tiimi loi uusia ja toimivia ratkaisuja ongelmiin, joita he eivät olleet aiemmin kohdanneet tai kuvitelleet. Tarina on hieno esimerkki luovan mielen nerokkuudesta tieteen ja tekniikan aloilla. Miehistön kyky perustui avaruusaluksen ja muiden avaruuslennon elementtien läheiseen tuntemukseen, joka oli syntynyt vuosien huolellisen ja tarkkaavaisen työn tuloksena.¹

Aallon muotialan opiskelijat tunnetaan lahjakkuudestaan. Heidät on esimerkiksi valittu useita kertoja finalisteiksi vuosittaisessa Festival International de Mode & de Photographie Hyères -tapahtumassa, joka on yksi maailman arvostetuimmista muotisuunnittelukilpailuista. Heidän esittelemänsä työt näyttävät usein hurjan luovilta. Mielikuvituksellisen pinnan takana on kuitenkin vuosien läheinen yhteistyö materiaalin kanssa. Katso alla oleva video ja tutustu ruumiilliseen ja hiljaiseen ”tekstiiliajatteluun”. Video on englanniksi, mutta se on hyvin visuaalinen. 

Verkostoitumiskyvyn kehittäminen

Seuraavassa esitellään rakenteita, joilla voidaan edistää radikaalisti luovien ideoiden toteuttamista.

---

Idean toteuttaminen voi usein olla vaikeaa, varsinkin jos se on monimutkainen ja haastaa vallitsevan tilanteen.

Aalto-yliopistossa yksi tapa harjoitella ideoiden toteuttamista on osallistua kurssille “Verkostoyhteistyö ja tuoteinnovaatiot”, Networked Partnering and Product Innovation. Kurssilla keskitytään innovaatioprosessiin niin kutsutun “esineiden internetin” alalla. Kurssin ensimmäisessä osassa opiskelijoiden tehtävänä on rakentaa esineiden internetiin liittyvä tuote tutkimuksen, ideoinnin, tekemisen ja palautteen antamisen keinoin. Kurssin toisessa osassa he pääsevät toteuttamaan ideansa. Tässä vaiheessa opiskelijat harjoittelevat kommunikointia insinööritiimin ja muiden sidosryhmien kanssa saadakseen ideansa toteutettua. Vaihe voi sisältää toistuvia neuvottelukierroksia.

Toteutusvaihe on myös usein syklinen prosessi, jossa on useita muokkaus- ja tarkennuskierroksia matkalla kohti onnistunutta lopputulosta.

Lähteet

1. Abraham, A. (2018). The Neuroscience of Creativity. Cambridge Univerity Press.
2. Amabile, T. (1988). A model of creativity and innovation in organizations. Research in organizational behavior, 10(1), 123-167.
3. Azoulay, P., Zivin, J. S. G., & Manso, G. (2011). Incentives and creativity: Evidence from the academic life sciences. RAND Journal of Economics, 42(3), 527-554.
4. Baer, M. (2012). Putting creativity to work: The implementation of creative ideas in organizations. Academy of Management Journal, 55(5), 1102-1119.
5. Björklund, T., Eriksson, V., Feng, X., Kirjavainen, S., Klenner, N., Kuukka, A. & van der Marel, F. (2022). Toward Radical Creativity. https://www.aalto.fi/sites/g/files/flghsv161/files/2022-11/Aalto%20University%20Toward%20Radical%20Creativity%20REPORT%20October%202022.pdf
6. Wallas, G. (1926). The Art of Thought. Turnbridge Wells: Solsis Press.